Asuntokauppa Asianajaja

Oikeusapu Yksityinen Asianajaja

Alan kirjallisuudessa on esitetty (Leena Linna ja Esko Varilo, Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö perheissä, Lakimies 2/1991 sivut 137 - 147), että nykyisten tutkimusten mukaan alle kolme prosenttia seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertovista lapsista valehtelee. Valehtelemista esiintyy ensinnäkin huoltajuusriitojen yhteydessä, kun psyykkisesti häiriintynyt vanhempi painostaa lapsen valehtelemaan. Toisena tilanteena ovat tapaukset, joissa lapsi on jo aikaisemmin insestin vuoksi joutunut tutkimuksiin, jotka ovat kuitenkin päättyneet hänen kannaltaan kesken. Mahdollista on myös, että lapsi on jo nuoruusiässä kehittynyt asosiaaliseen suuntaan ja haluaa tietoisesti vahingoittaa jotakin aikuista. Lapsen valehdellessa on tunnusomaista, että lapsi pyrkii tekemään tapauksesta julkisen ja puhuu siitä avoimesti.

Käräjäoikeus on Suomen Asianajajaliiton kanteesta kumonnut yhdistyksen nimeä koskevan rekisterimerkinnän muun ohella sillä perusteella, että nimi on harhaanjohtava ja loukkaa Suomen Asianajajaliiton oikeutta. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Hovioikeus on todennut, että sana auktorisoitu yhdistettynä sanaan lakimies voi antaa käsityksen, että tällaisella lakimiehellä on korkeampi pätevyys tai että tällainen lakimies voi antaa korkeampilaatuisia palveluja kuin lakimies tai lakiasiaintoimisto, jonka nimessä ei esiinny sanaa auktorisoitu. Ottaen lisäksi huomioon muun ohella sen, että Suomessa on ennestään ollut lailla säännelty lakimieskunta eli asianajajat, hovioikeus on katsonut, ettei sanayhdistelmä auktorisoitu lakimies antanut selkeää kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä. Hovioikeus on lisäksi katsonut selvitetyksi, että termi "attorney at law" on yksi vakiintunut käännös suomalaisen asianajajan ammattinimikkeestä. Hovioikeus on katsonut, että yhdistyksen nimi kokonaisuutena voi erehdyttävästi viitata asianajajaan ja ettei se anna oikeanlaista kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä.

Tupakkalain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen lain vastaisena pidettyyn mainontaan ja myynninedistämistoimintaan oli puututtu sosiaali- ja terveyshallituksen sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä. Raastuvanoikeudessa todistajana kuultu lääkintöhallituksen lakimies oli kertonut, että vastaajat olivat rikkoneet tupakkalain mainontakieltoa ja että vuosittain esiintyi kiellettyä tupakkamainontaa, johon lääkintöhallitus puuttui.

Todistelusta ja myös A:n mainitusta kirjekuoreen tekemästä merkinnästä ilmenee, että hän on suunnitellut testamenttimääräystensä muuttamista ja siten aikaisempien määräysten peruuttamista tällä tavoin. Todistajana kuultu lakimies on katsonut, että A oli itse kykenevä laatimaan testamentin. Testamentti on ollut A:n hallussa, joten hän olisi myös voinut hävittää sen tai peruuttaa säätiön testamenttimääräyksen testamenttiin tekemillään merkinnöillä. On myös ilmeistä, että hän on tiennyt, mikä merkitys alkuperäisen testamentin säilyttämisellä olisi kuoleman sattuessa.

Kanteen mukaan yhdistyksen nimi oli yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava. Yhdistyksen nimi sisälsi asianajajan lailla suojattuun ammattinimikkeeseen erehdyttävästi viittaavat ilmaisut "attorneys" ja "attorneys at law", minkä harhaanjohtavuutta lisäsi auktorisointiin viittaava etuliite "authorized". Myös suomen- ja ruotsinkieliset, lakimies-nimikkeeseen yhdistetyt auktorisointiin viittaavat ilmaisut olivat harhaanjohtavia, koska Suomessa lakimiehiltä ei yleisesti edellytetä minkäänlaista auktorisointia. Nämä ilmaisut antoivat lisäksi vaikutelman siitä, että yhdistyksen jäseniltä edellytettäisiin jonkinlaista korkeampiasteista auktorisointia kuin muilta lakimiehiltä, asianajajat mukaan lukien.

B on kertonut, että ammattiliiton lakimies oli samana päivänä, jona A siirrettiin tuotantopuolelle työhön, puhelimitse vaatinut A:n palauttamista autonkuljettajan tehtäviin. Sen vuoksi Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi sopinut työnantajan kanssa toimenkuvansa muuttamisesta.

Asuntokauppa Asianajaja Oulu

Lastensuojelu Asianajaja

Näyttämättä oli jäänyt, että pankin ryhtyessä perimään lainoja HIFK olisi sitoutunut tai edes luvannut A:lle hoitaa lainat. Tällaista oli luvannut lähinnä C ja osittain myös pankin lakimies, mutta ei kukaan sellainen henkilö, joka voisi HIFK:ta sitovasti näin luvata. HIFK:n hallitus ei ollut tällaista lupausta antanut. A:n oli pitänyt ymmärtää, että C ei ollut voinut tällaista seikkaa pääseuran puolesta luvata. Niinikään hänen oli pitänyt ymmärtää, ettei pankin lakimies voinut luvata HIFK:n puolesta mitään. Asiassa oli käynyt ilmi, että pankki ei ollut kohdistanut painostusta HIFK:iin vaan A:han.

Lainoppineelta avustajalta voidaan edellyttää, että hän on tietoinen muutoksenhakua ja valituskirjelmän täydentämistä koskevista säännöksistä ja että hän myös toimii niiden mukaisesti. Tässä tapauksessa B ei ole ryhtynyt mainittuihin laissa säädettyihin ensisijaisiin toimenpiteisiin todetessaan, ettei jäljennöstä käräjäoikeuden tuomiosta ollut hänelle ennen valitusajan päättymistä toimitettu. Määräajan palauttamisen edellytyksiä tulee arvioida tästä näkökulmasta, eikä sillä seikalla, että voimassa olevan lain mukaan jäljennös käräjäoikeuden tuomiosta on toimitettava muutoksenhakijalle kahden viikon kuluessa tuomion julistamisesta tai antamisesta, ole tässä suhteessa merkitystä. Asiaan ei vaikuta myöskään se, että käräjäoikeudessa A:ta on B:n asemesta avustanut toinen lakimies.

Käräjäoikeus lausui tämän jälkeen perusteluinaan muun muassa, että oikeustoimilain 36 §:n mukainen kanne tuli nostaa kohtuullisessa ajassa erehdyksen havaitsemisesta, eli tässä tapauksessa siitä, kun A oli tullut tietoiseksi asunnon käyvästä hinnasta. A ei ollut koko osituksen moiteoikeudenkäynnin aikana puuttunut asunnon arvoon ja hänen oli tästä syystä katsottava tuolloin vielä pitäneen arvoa oikeana. A oli väittänyt, ettei hän ollut tiennyt asunnon todellista arvoa. Hänellä oli kuitenkin ollut lakimies ajamassa moitekannetta ja asunnon arvo oli olennaisesti vaikuttanut A:n maksettavaksi määrätyn tasingon määrään.

Ilmainen Asianajaja Oulu

Todistajana kuultu edellä mainittu lakimies oli kertonut, ettei hän ollut, C:n otettua yhteyttä kaupan osalta, selvittänyt kuolettamismenettelyä. Kun kuitenkin lakimies oli merkinnyt kauppakirjan luonnokseen muutoksia nimenomaan kiinnitysten kuolettamismenettelynkin osalta ja hän oli keskustellut muutoksista C:n kanssa, käräjäoikeus piti selvitettynä, että C:nkin olisi tullut mieltää kiinnitysten kuolettamiseen liittyneen ongelmia.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin esitöistä ilmeni, että avustajaksi olisi pääsääntöisesti määrättävä tuomioistuinpaikkakunnalla vakinaisesti asianajoa harjoittava lakimies. Jos avustajaksi määrätään muualta kuin tuomioistuinpaikkakunnalta oleva lakimies, palkkio maksettaisiin ottamatta huomioon tämän matkaan kulunutta aikaa, paitsi jos olisi erityisiä syitä korvata myös matkaan kulunut ajanhukka (HE 185/1992 vp s. 2 - 3). Sääntelyn tarkoituksena oli, että muualla kuin tuomioistuinpaikkakunnalla toimivalla avustajalla olisi oikeus saada palkkio matka-ajalta ainoastaan silloin, kun hänen määräämiselleen avustajaksi oli ollut esimerkiksi asian laadun vuoksi erityisiä syitä.

Lahjanantaja oli antanut pankin notariaattiosastolle toimeksi laatia lahjakirjan, jonka perusteella lahjansaajan puolisolla ei olisi avio-oikeutta lahjoitettavaan omaisuuteen. Notariaattiosaston lakimies oli laatinut lahjakirjan ilman avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa seurauksin, että lahjansaaja oli sen vuoksi joutunut maksamaan tasinkoa puolisolleen myös lahjoitetun omaisuuden arvon perusteella.

Oikeusapu Yksityinen Asianajaja Oulu

Niin sanottua syyttäjälinjaa edustavissa tutkimuksissa on lakivaliokunnan lausumasta lähtien katsottu, että olosuhdetahallisuus talousrikoksissa edellyttää todennäköisyystahallisuutta vähäisempää mieltämistä, mutta samalla tekijän hyväksyvää tai välinpitämätöntä suhtautumista (Koponen emt. s. 113, 120, 259 - 262, Defensor Legis 2007 s. 45 - 46 ja 49; Ritva Sahavirta, Rahanpesu rangaistavana tekona, 2008, s. 173 - 174). Eräänlaista yksinkertaista mahdollisuustahallisuutta edustavat tutkijat ovat puolestaan katsoneet, etteivät lisäedellytykset ole tarpeen, vaan välinpitämätön suhtautuminen ilmenee jo menettelystä (Jussi Tapani - Matti Tolvanen, Rikosoikeuden yleinen osa - Vastuuoppi, 2008, s. 234; Tapani, Lakimies 2009, s. 179. Ks. toisin Tapani 2012 edellä). On pidetty myös mahdollisena, että lakivaliokunnan mietinnössä ilmaistun olosuhdetahallisuutta koskevan tavoitteen ja tunnusmerkistöerehdystä koskevan säännöksen välillä on ristiriita, johon mietinnössä ei osattu kiinnittää huomiota (Matikkala, Lakimies 2007, s. 111. Samansuuntaisesti Helena Vihriälä, Tahallisuuden näyttäminen, 2012, s. 153).

Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ole esitetty oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta käyttää avustajaa, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa. Lisäksi hovioikeus totesi, että B:tä avustanut lakimies esiintyi samana päivänä erään toisen asian käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa, joten B:n asian hoitamisen vuoksi avustajalle ei ole edes syntynyt korvattavia kuluja ja ajanhukkaa. Hovioikeus hylkäsi pyynnön matkustamisesta aiheutuneiden kulujen ja ajanhukan korvaamisesta.

Ostajien lakimies on tarkastanut välittäjän laatiman kauppakirjaluonnoksen ja tehnyt siihen muutoksia. Tämä ei vähennä ostajien oikeutta korvaukseen välittäjältä, koska vahinko on aiheutunut siitä, ettei välittäjä valvonut kaupan loppuunsaattamista ja kauppaehtojen toteutumista.

Asianajaja Rikosrekisteri

B oli perinnönjaon hetkellä ollut 61-vuotias. Hän oli koulutukseltaan lakimies ja hänellä oli hallitusneuvoksen virka kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hänen vakituinen asuinpaikkansa oli Helsinki. Pesänjakajan kannan mukaisen ratkaisun perusteella B olisi tullut perintökaaren 25 luvun 7 §:ssä säädetyn viljelyvelvoitteen vuoksi tilanpidonjatkajana viljelemään tilaa yli vanhuuseläkeiän, eikä hänellä ollut sanotussa lainkohdassa tarkoitettua perillistä tai muuta sellaista läheistä henkilöä, jolle hän olisi voinut luovuttaa viljelmän rikkomatta itselleen asetettua velvollisuutta.

Kuten enemmistö toteaa, oikeustieteellisessä keskustelussa olosuhdetahallisuuden sisällöstä ja tunnusmerkistöerehdyssäännöksen merkityksestä sen suhteen on esitetty erilaisia käsityksiä. Eräiden näkemysten mukaan rikoslain 4 luvun 1 § ei tehdyn rajauksen johdosta ole olosuhdetahallisuuden kannalta merkityksellinen (Pekka Koponen, Talousrikokset rikos- ja prosessioikeuden yhtymäkohdassa, 2004, s. 118 - 120, 250). Toisaalla on katsottu, ettei viimeksi mainittua säännöstä voida laillisesti sivuuttaa olosuhdetahallisuuden sisältöä määritettäessä, ja että termi ”olla selvillä” merkitsee samaa kuin todennäköisyystahallisuusmääritelmän ”varsin todennäköisenä pitäminen” (Jussi Matikkala, Lakimies 2007, s. 110 - 111). Todennäköisyyttä ainoana perusteltavissa olevana rajanvetomallina on viimeksi puollettu ratkaisua KKO 2012:66 kommentoivassa artikkelissa (Jussi Tapani, Defensor Legis 2012, s. 613 - 615). Vapaamielisemmin käsitteeseen ”olla selvillä” suhtautuen on katsottu, ettei käsitteitä tarvitse rinnastaa, koska ”varsin todennäköisen” sisällöstä ei ole selvyyttä. Olosuhdetahallisuus yhdistettynä tarpeeseen ratkaista tarkoituksellisen tietämättömyyden ongelma tulisikin tällöin määritellä niin sanottuna tasapainotahallisuutena (Dan Frände, Allmän straffrätt, 2004, s. 136 - 141, Yleinen rikosoikeus, 2005, s. 131 - 136, sama teos 2. painos 2012, s. 127 ja teoksessa Da mihi factum, dabo tibi ius, Korkein oikeus 1809 - 2009, 2009, s. 234).

Aiesopimukseksi otsikoidun asiakirjan 1. kohta ja sopimuksen liitteeksi otettu kauppakirjaluonnos ovat sanamuodoltaan yksiselitteisiä. Aiesopimuksen 1. kohdassa on myös määrätty ajankohta, johon mennessä osakkeita koskeva kauppakirja on allekirjoitettava. Kauppakirjaluonnokseen on otettu kaikki sopimuksen olennaiset ainesosat täsmällisesti määriteltyinä eikä asianosaisten kesken ole ollut erimielisyyttä ehtojen sisällöstä. Aiesopimuksen on kaupungin puolelta allekirjoittanut muun muassa kaupunginjohtaja ja yhtiöiden puolelta niiden lakimies. Sopimus on allekirjoitettu kaupunginhallituksen hyväksyttyä sen. Tämän vuoksi aiesopimus on sen otsikosta huolimatta 1. kohdan osalta osakekannan kauppaa koskeva sitova esisopimus.

Lapsiasiat Asianajaja Oulu

Normaalia on, että se, joka huolehtii saatavan valvonnasta konkurssissa, ryhtyy myös valvonnan riitauttamisen johdosta toimiin konkurssituomiossa osoitetun eri oikeudenkäynnin vireille panemiseksi. Tähän nähden kommandiittiyhtiö ja A ovat olleet oikeutettuja luottamaan siihen, että osakeyhtiö ilmoituksensa mukaisesti huolehtii niistä toimenpiteistä, joihin saatavan valvominen konkurssissa antaa aiheen. Osuuspankki Raaseporin Kemiön aluekonttorin johtajana toiminut W, jolla tosin ei ole ollut lakimieskoulutusta mutta jonka voidaan edellyttää pitkän pankkialan kokemuksensa perusteella mieltäneen riitautuksen ja konkurssituomiossa annetun eri oikeudenkäyntiä koskeneen osoituksen merkityksen, onkin toimittanut saamansa otteen konkurssituomiosta toimenpidekyselyin pankkinsa lakimiehelle. Tämä ei ollut kuitenkaan ryhtynyt asian johdosta toimenpiteisiin, vaan oli ilmoittanut, että osuuspankin valvonnat olivat kunnossa ja että toinen lakimies hoiti kantajayhtiön asioita. Kommandiittiyhtiölle tai A:lle W ei ole ilmoittanut riitautuksesta eikä toimittanut näille jäljennöstä konkurssituomiosta. Kommandiittiyhtiöllä ja A:lla ei ole ollut velvollisuutta näissä olosuhteissa oma-aloitteisesti seurata konkurssioikeudenkäyntiä eikä ilman eri toimeksiantoa ryhtyä riitauttamisen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lahjansaajan lakimieheen kohdistama vahingonkorvausvaatimus hylättiin, koska hän pankin työntekijänä ei ollut lahjansaajalle vastuussa pankin saaman toimeksiannon virheellisestä täyttämisestä aiheutuneesta vahingosta. Lakimies ei ollut korvausvastuussa lahjansaajalle myöskään vahingonkorvauslain nojalla, koska hänen virheensä oli tapahtunut vain pankin sopimusvelvoitteen täyttämisessä.Ään.

Pesänosituksen uskotut miehet, joista toinen oli lakimies, olivat ilmoittaneet kiinteistön olevan miehen yksityistä omaisuutta vaikka vaimolla lain mukaan oli siihen naimaosa. Kun vaimo oli allekirjoittanut osituskirjan siinä uskossa, että toimituksessa oli menetelty laillisesti, ositus julistettiin tuon erehdyksen johdosta mitättömäksi.

Asuntokauppa Asianajaja

Frequently Asked Questions

Oikeusapua ei myonneta

Tuomari on lainkohdan mukaan esteellinen jos hanella on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde

Asianajajan palkka ja siihen vaikuttavat tekijat. Palkan suuruuteen vaikuttavat monet eri tekijat kuten esimerkiksi tyoskentely paikkakunta. Myos asianajajan koulutus seka tyokokemus vaikuttavat palkkaan. Mita korkeampi koulutus on ja mita enemman tyokokemusta on sita suuremmaksi asianajajan palkka muodostuu.