Perheoikeuteen Erikoistunut Asianajaja Oulu

Asianajaja Perheoikeus

Hovioikeus totesi, että koska luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat olivat nimenomaisesti saaneet erillisen luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehinä ja -avustajina ja olivat myös tietynlaisen valvonnan alaisina, ei sanaa auktorisoitu voitu pitää suoraan harhaanjohtavana. Toisaalta sana auktorisoitu yhdistettynä sanaan lakimies saattoi antaa sellaisen käsityksen, että tällaisella lakimiehellä olisi korkeampi pätevyys tai että tällainen lakimies voi antaa korkeampilaatuisia palveluja kuin lakimies tai lakiasiaintoimisto, jonka nimessä ei esiinny sana auktorisoitu. Toisin kuin eräillä muilla aloilla, ei oikeudenkäyntiavustajille myönnettävää lupaa ollut myöskään lainsäädännössä kutsuttu auktorisoinniksi. Ottaen lisäksi huomioon, että Suomessa oli ennestään ollut lailla säädetty lakimieskunta, eli asianajajat, sanayhdistelmä auktorisoitu lakimies ei antanut selkeää kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä.

Kysymyksessä oleva asia, jonka käsittelyn yhteydessä käräjätuomari A oli syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen, oli pienehkö laskusaatavaa koskeva velkomusasia. Antaessaan asiassa yksipuolisen tuomion käräjätuomari A oli kertomansa mukaan ottanut huomioon oikeusturvanäkökohdat, koska B:llä ja C:llä oli ollut mahdollisuus hakea yksipuoliseen tuomioon takaisinsaantia. Käräjätuomari A oli myös postitiedoksiannon epäonnistuttua ja ennen kuulutushaasteiden antamista varmistautuakseen menettelynsä oikeellisuudesta tiedustellut E:n asiamieheltä Suomessa, joka on ollut asianajotoimintaa yleisesti harjoittava lakimies, B:n ja C:n voimassaolevaa osoitetta.

A:n lakimies oli toiminut B:n asiamiehenä sekä yhtiön mentyä konkurssiin konkurssipesän asiamiehenä oikeudenkäynnissä. Asiamies oli laskuttanut toimenpiteistään konkurssipesää. Osa laskuista oli koskenut toimenpiteitä, jotka oli suoritettu ennen konkurssia ja osa toimenpiteitä, jotka oli tehty konkurssin alkamisen jälkeen.

K:lle on ennen oikeudenkäyntiä määrätty puolustajaksi asianajajatutkinnon suorittanut lakimies, joka on avustanut häntä käräjäoikeudessa. Kysymystä vangitsemisen edellytyksistä ei voida tässä tapauksessa pitää oikeudellisesti vaikeana, eivätkä K tai hänen puolustajansa ole käräjäoikeudessa ilmoittaneet, että K olisi tarvinnut lisäaikaa vastatakseen vangitsemisen edellytyksiä koskevaan kysymykseen. Näihin seikkoihin nähden ja kun K ei ole myöskään kantelussaan yksilöinyt, mistä vangitsemisen perusteettomuutta tai kohtuuttomuutta osoittavista seikoista lisäselvityksen esittäminen olisi ollut tarpeen, Korkein oikeus katsoo, että K:lla on käräjäoikeudessa ollut riittävä tilaisuus antaa lausuntonsa vangitsemisen edellytyksistä.

Joukkoon on kuulunut myös lakimies, jonka tehtävänä on ollut avustaa komentajaa kurin ja järjestyksen ylläpidossa ja muissa oikeudenhoitoon kuuluvissa asioissa, johtaa rikostutkintaa ja syytteeseenpanoa sekä valmistella ja esitellä komentajan ratkaisua vaativat kurinpitoasiat. Lakimiehen tehtävänä on ollut myös projektiesityksiä koskevien asiakirjojen laadinta ja esittely komentajalle tämän päätöksentekoa varten. Esitetyn selvityksen mukaan rauhanturvajoukon piirissä tapahtuneiden rikosten tutkinnasta ovat käytännössä huolehtineet joukossa palvelleet ja siviilissä poliisin ammatissa toimineet sotilaat.

Tamperelaisen asianajotoimiston palveluksessa oleva asianajaja A on oikeusapulain nojalla määrättynä yksityisenä avustajana avustanut päämiestään B:tä Vantaan käräjäoikeudessa petosta ynnä muuta koskevassa asiassa. Käräjäoikeus on määrännyt valtion varoista maksettavaksi A:lle palkkiota paitsi tarpeellisista toimenpiteistä myös ajanhukasta matka-ajalta ja matkakulujen korvausta. Helsingin hovioikeus on sen sijaan hylännyt B:tä hovioikeudessa avustaneen, A:n kanssa samassa toimistossa työskentelevän lakimiehen vaatimuksen matkasta aiheutuvan ajanhukan ja kulujen korvaamisesta. Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut esitetty perustetta määrätä B:n avustajaksi A, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Vantaan käräjäoikeudessa. Hovioikeus viittasi lisäksi siihen, että A:n puolesta esiintynyt lakimies oli samana päivänä avustanut toista henkilöä Helsingin käräjäoikeudessa, ja katsoi, ettei sen vuoksi edes ollut syntynyt korvattavia kuluja ja ajanhukkaa.

Asianajaja Työoikeus

Lakimies Asianajaja

Pesänjakajaksi esitetty asianajaja oli esteellinen tehtävään, koska hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi oli tehnyt lakimies, joka työskenteli ehdotetun henkilön kanssa samassa asianajotoimistossa.

Kommandiittiyhtiön puolesta toiminut A on toimeksiannon vastaanottaessaan tiennyt, että päävelallinen oli asetettu konkurssiin ja että konkurssioikeudenkäynti oli vireillä. Saatavan valvonta konkurssissa ja valvonnan riitauttamiseen liittyvän erillisen vahvistuskanteen loppuun ajaminen ovat olleet takaussaatavaa koskevan vaatimuksen menestymisen välttämättömiä edellytyksiä. Osakeyhtiön puolesta toiminut W ei ole lakimies. Hän on vuoden 1976 alusta tullut Osuuspankkien Keskusliiton palvelukseen ja siitä lähtien toiminut osuuspankin palveluksessa ollen vuodesta 1983 lähtien Kemiön aluekonttorin johtajana. Näin hänellä on ollut käytännön kokemusta myös lakiasioista. Toimeksiannon W on antanut osakeyhtiön edustajana. Kommandiittiyhtiöllä ei ole ollut perusteltua syytä olettaa, että osuuspankin lakimies valvoisi osakeyhtiön etua asiassa.

Asiamiespakkoa koskevan säännöksen keskeisenä tarkoituksena on edellä esitetyin tavoin ollut vähentää ilmeisen perusteettomien hakemusten tekemistä Korkeimpaan oikeuteen sekä parantaa aiheellisten hakemusten laatua ja siten edesauttaa hakemusten perusteiden asianmukaista arviointia. Se, että ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen tarpeellisuuden arvioi objektiivisesti asian suhteen ulkopuolinen, oikeudenkäyntiasiamieheltä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä lakimies, toteuttaa tätä lain tarkoitusta. Korkein oikeus toteaa, että tässä suhteessa merkitystä ei ole sillä, onko hakijana itsekin oikeudenkäyntiasiamiehen kelpoisuuden omaava henkilö tai muu oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö.

Oikeuteen Ilman Asianajajaa Oulu

Varat ovat olleet C:n kuollessa C:n ja D:n yhteisillä tileillä. Edellä todetuin tavoin C:n ja D:n toimet varojen suhteen ennen heidän kuolemaansa eivät ole olleet sellaisia, että A:lla ja B:llä olisi niiden vuoksi ollut perusteita pitää varoja itselleen lahjoitettuina. Siinäkin tapauksessa, että varoja, toisin kuin nyt, olisi koskenut edes sitova lahjanlupaus, sellaiset varat olisi tullut merkitä perunkirjoituksessa kuolinpesän varoiksi ja lahjanlupaukset puolestaan perittävän veloiksi. Näin ollen A:lla ja B:llä, ottaen huomioon myös sen, että B on ollut tuomarin tehtävissä toimiva lakimies, ei ole ollut perusteita jättää varoja perukirjaan merkitsemättä. Suostuessaan toimimaan uskottuina miehinä A:n isän C:n jälkeisessä perunkirjoituksessa kuolinpesän osakas A ja aviomiehensä B, joka on myös laatinut perukirjan, ovat voineet varmistaa, ettei varojen omistusta koskeva kysymys ole tullut ulkopuolisten uskottujen miesten arvioitavaksi. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A ja B ovat uskottuina miehinä olennaisesti vaikuttaneet siihen, että kyseiset varat on jätetty merkitsemättä perukirjaan. A ja B ovat siten syyllistyneet veropetokseen tekijöinä.

A:ta ei ole aikaisemmin rikoksista tuomittu. Tämä ja myös edellä todettu oikeudenkäynnin kesto puoltavat

Korkeimmalle oikeudelle esittämässään ratkaisupyynnössä A on perustellut oikeusapuhakemustaan ja hovioikeuden tuomion purkamisen aiheellisuutta sillä, että autojen maahantuontiin ja maastavientiin sekä niihin liittyvään verotukseen hyvin perehtyneen lakimiehen mukaan asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirheitä, muun muassa runsaan asiakirja-aineiston auktorisoimaton ja virheellinen kääntäminen venäjästä suomeksi. Kyseinen lakimies toimisi hakemuksen mukaan A:n avustajana.

Asianajaja Seksuaalirikokset

vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksi. A:n toiminta on kuitenkin ollut suunnitelmallista ja pitkäkestoista. A on lisäksi koulutukseltaan lakimies ja hänellä on siten tämän vuoksi ollut keskimääräistä paremmat valmiudet noudattaa yrittäjälle kuuluvia lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia. Tähän nähden A:n toimintaa on pidettävä erityisen moitittavana. Korkein oikeus toteaa, että rangaistuskäytännössä tämänkaltaisista talousrikoksista vankeus tuomitaan ensikertalaisellekin lähtökohtaisesti ehdottomana (esimerkiksi KKO 2001:24 ja KKO 2005:73). Korkein oikeus päätyy harkinnassaan siihen, että vankeusrangaistus tulee määrätä ehdottomaksi.

Vaikka en yleisesti pidä asianmukaisena sellaista menettelyä, että asianajajan toimistossa työskentelevä lakimies laatii hakemuksen tuon asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi, katson nyt käsillä olevassa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei pelkästään tämä olosuhde ole voinut vaarantaa X:n puolueettomuutta toimia pesänjakajana.

A:n mukaan säätiö ei ollut kannetta vastustaessaan vedonnut muun ohella siihen, että C:n testamentin toissijaismääräystä koskeva tulkintakysymys on voinut tulla ensimmäisen kerran esille vuonna 1981 perunkirjoituksessa tai ainakin perinnönjaossa, jossa kullekin perilliselle tulevat osakkeet oli luetteloitu ilman mainintaa niitä koskevasta luovutusrajoituksesta. Hovioikeus oli perustellut ratkaisuaan myös sillä, että yksi testamentin toimeenpanijoista on ollut testamentin laatinut lakimies, jonka olisi voinut olettaa ottavan asian esille.

Perheoikeuteen Erikoistunut Asianajaja Oulu
Asianajaja Huoltajuuskiistat Oulu

Tässä tapauksessa menettämisvaatimuksen peruste ja määrä ovat ilmenneet jo käräjäoikeudessa esitetyn syytteen teonkuvauksista. A on siten asiallisesti ottanut kantaa menettämisvaatimuksen perusteisiin jo vastatessaan syytteeseen ja asianomistajien vahingonkorvausvaatimuksiin käräjäoikeudessa. Menettämisvaatimukseen ei ole liittynyt uusia tosiseikkoja tai todistusaineistoa. Hovioikeuden pääkäsittelyssä A:ta on avustanut lakimies. Näissä olosuhteissa hovioikeus olisi voinut A:n oikeusturvaa vaarantamatta tutkia myös hovioikeuden pääkäsittelyssä esitetyn menettämisvaatimuksen.

Asianajaja Ilmainen Oulu

Mielisairauden vuoksi holhottavaksi määrätyn miehen holhous oli jaettu siten, että hänen vaimonsa hoiti hänen henkilökohtaisia ja toiseksi holhoojaksi määrätty lakimies taloudellisia asioita.

Se on perustellut vaatimustaan sillä, että sille ei ollut lähetetty muutoksenhakuohjeita käräjäoikeuden tuomion liitteenä tai muutenkaan, eikä ohjeiden antaminen kuntayhtymälle ollut ollut ilmeisen tarpeetonta. Kuntayhtymän lakimies ei ollut asianajaja, joka säännöllisesti toimisi yleisissä tuomioistuimissa, vaan hallintolakimies, jonka pääasiallinen tehtävä oli huolehtia kuntayhtymän sisäisen hallinnon lainmukaisuudesta.

Yhdistyksen lakimies, jolla oli nimenkirjoitusoikeus yhdessä toisen nimenkirjoitukseen oikeutetun kanssa, ei ollut esteellinen todistamaan yhdistyksen hyväksi tehtyä testamenttia.

Frequently Asked Questions

Syyttajat ovat koulutukseltaan juristeja. Syyttajan tehtavana on arvioida poliisitutkinnan perusteella onko todennakoisia syita epailla rikoksen tapahtuneen ja tarpeen sen vuoksi nostaa syytetta.

Lahisukulainen tai muu henkilo ei siis voi ilman erillista lupaa toimia asiamiehena tai avustaa asianosaista oikeudessa. Luvan saaminen edellyttaa oikeustieteellisen tutkinnon suorittamista seka riittavaa perehtyneisyytta.

Asianajajien jarjestamassa paivystyksessa useilla paikkakunnilla ympari Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.