Oikeusapu Yksityinen Asianajaja

Paras Asianajaja Huoltajuus

Katson, ettei asianajaja X ole ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla esteellinen toimimaan yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa. Perustelen kantaani seuraavasti.

Korkein oikeus toteaa, että asiamiehen esteettömyyttä samoin kuin muuta kelpoisuutta koskevat ehdot kuuluvat asianmukaisen oikeudenkäyntimenettelyn takeisiin. Vastapuolijäävin tarkoituksena on suojata asiamiehen ja hänen päämiehensä luottamussuhdetta ja asiamiehen lojaliteetti- ja vaitiolovelvollisuutta. Päämiehen tulee voida luottaa siihen, että hänen asiamiehensä edistää oikeudenkäynnissä vain hänen etujaan ja että päämiehen antamat tiedot eivät kulkeudu vastapuolelle tai tämän asiamiehelle. Kun vastapuolijäävi koskee jo päättynyttäkin asiamiessuhdetta, on vielä selvemmin epäasianmukaista toimia samanaikaisesti vastapuolen asiamiehenä. Korkein oikeus katsoo, että nämä lähtökohdat on otettava huomioon arvioitaessa esteellisyyttä myös tilanteessa, jossa vastapuolen asiamiehenä toimii toinen samassa asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja. Tällöin kysymys on niin sanotusta toimistojäävistä.

Asianajaja A oli toiminut rikoksesta epäillyn S:n avustajana tähän kohdistetun vangitsemisvaatimuksen istuntokäsittelyssä 19.12.2012. Käräjäoikeus oli määrännyt vangitsemisasian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja vangitsemisvaatimuksen johdosta annetun ratkaisun perustelut ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat salassa pidettäviksi syytteen käsittelyyn saakka tai kunnes asia on jätetty sillensä. Käräjäoikeus oli lisäksi määrännyt S:lle yhteydenpitorajoituksen, joka koski kaikkia muita henkilöitä kuin asianajaja A:ta.

Asianajaja F on vastauksessaan syyttäjän muutoksenhakemukseen muun ohella viitannut oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (389/2002) muutoksiin 31/2004 ja 406/2004 sekä mainitun valtioneuvoston asetuksen kumonneeseen valtioneuvoston asetukseen oikeusavun palkkioperusteista (290/2008), joissa kaikissa on ollut siirtymäsäännös. F on katsonut sen, että vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen muutokseen 820/2013 ei ole otettu siirtymäsäännöstä, merkitsevän sitä, että muutoksen jälkeen annettavissa palkkion määräämistä koskevissa ratkaisuissa on tarkoitettu sovellettavaksi uutta 110 euron palkkiotaksaa myös niiden toimenpiteiden osalta, jotka on tehty ennen asetuksen voimaantuloa. Myös asianajaja G on vastauksessaan vedonnut tähän seikkaan. asianajaja H on tämän käsityksen tueksi korostanut lisäksi mainitun säännösmuutoksen taustalla ollutta pyrkimystä saattaa avustajien palkkiotaso vastaamaan yleistä hinta- ja palkkatason nousua.

Asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja X on toiminut yhtiön asiamiehenä vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa, jossa I Oy on kanteessaan vaatinut yhtiöltä erääntyneitä vuokrasaatavia ja korvausta menetetyistä vuokratuloista. Yhtiö on vastakanteessaan vaatinut muun ohella korvausta vuokrahuoneistossa suorittamistaan mutta I Oy:n vastuulle kuuluneista muutostöistä, vuokrahuoneiston käyttöönoton viivästymisestä aiheutuneesta liiketaloudellisesta menetyksestä ja uuden liiketilan hankkimisesta johtuneista kustannuksista ja muuttokustannuksista sekä vuokranalennusta, koska huoneisto ei vastannut sovittua.

Asianajajista annetussa laissa on lähdetty siitä, että asianajajan ammatti vaatii harjoittajaltaan itsenäisyyttä sekä suhteessa päämieheen että muihin. Tältä kannalta katsoen on mahdollista, että asianajajan huomattava velkaantuminen johtaa tilanteeseen, jossa hänen itsenäisyytensä asianajajana esimerkiksi suhteessa velkojaan saattaa vaarantua.

Asianajaja Huumausainerikos Lahti

Asianajajaliiton sääntöjen 35 §:n mukaan asianajaja ei voi panna nyt kysymyksessä olevaa välimiesmenettelyä vireille. Siihen on siten oikeus ainoastaan hänen vastapuolellaan. Tämä voi toisaalta halutessaan saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vastapuolen kannalta välimiesmenettely on näin ollen vapaaehtoinen.

Käräjäoikeus on liikehuoneiston vuokrasopimusta koskevan riita-asian valmisteluistunnossa tiedustellut asianajaja X:ltä, miksi asianajotoimisto toimii samanaikaisesti sekä yhtiön että sen vastapuolen asiamiehenä. X:n mukaan liikehuoneiston vuokrasopimusta ja lisenssiopimusta koskevissa riita-asioissa ei ole ollut kysymys samoista asioista. X on lisäksi toimittanut käräjäoikeudelle yhtiön antaman suostumuksen sille, että hän voi toimia yhtiön asiamiehenä asiassa.

Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asianajajaksi hyväksyttävältä edellytetään muun muassa, että hän on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Saman lain 7 §:n 3 momentin mukaan asianajaja on erotettava maan yleisestä asianajajayhdistyksestä, jos hän ei enää täytä 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia. Kysymys on ensiksi siitä, estävätkö mainitun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 9 §:n 1 momentin säännökset asianajajan erottamisen Suomen Asianajajaliitosta 3 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 7 §:n 3 momentin nojalla sellaisissa tapauksissa, joissa asianajaja on ylivelkainen tai maksukyvytön, mutta ei ole konkurssitilassa. Toiseksi kysymys on siitä, voidaanko ylivelkaista tai maksukyvytöntä asianajajaa pitää viimeksi mainittujen lainkohtien tarkoittamalla tavalla sopimattomana harjoittamaan asianajajan tointa.

Asianajaja Lastensuojelua Vastaan Lahti

Edellä viitatussa ratkaisussa KKO 2011:31 Korkein oikeus katsoi, että jos asianajaja on esteellinen toimimaan pesänjakajana, myös hänen yhtiökumppaninsa ja toimistonsa työntekijät ovat esteellisiä. Myös oikeuskirjallisuudessa on yhdenmukaisesti esitetty, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on tulkittava siten laveasti, että esteellisyys on olemassa, jos saman asianajo- tai lakiasiaintoimiston osakas tai palveluksessa oleva henkilö on asiassa avustanut vastapuolta tai neuvotellut vastapuolen kanssa (Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 308; Dan Frände ym., Prosessioikeus, 2017, s. 463; Antti Jokela, Oikeudenkäynti II, 2012, s. 80)

Hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa (tapaohjeet, 15.1.2009, muut. 8.6.2012) on kehitetty varsin yksityiskohtaisia ja laaja-alaisia esteellisyysperusteita. Käsitteitä "asia" ja "sama asia" käytetään asianajajan esteellisyyttä koskevissa ohjeissa selvästi oikeudenkäymiskaaren soveltamisalaakin laajemmassa merkityksessä, koska asialla tarkoitetaan niissä myös sellaisia tehtäviä, esimerkiksi sopimuksen laatimisia, joilla ei ole mitään yhteyttä tuomioistuinmenettelyihin (ks. tapaohjeet, 6.1. kohdan 2 alakohta). Muut kuin asioiden samuuteen perustuvat tapaohjeiden esteellisyysperusteet ovat tahdonvaltaisia siten, että asiakas voi antaa suostumuksensa siihen, että asianajaja ottaa vastaan tehtävän esteellisyysperusteen täyttymisestä huolimatta.

Tapaohjeiden asianajotoiminnan perusarvoja koskevassa osassa edellytetään muun muassa, että asianajajan on tehtävän vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön (3.3 kohta). Tapaohjeiden esteellisyyttä koskevassa osassa on esteellisyyttä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella koskeva 6.3 kohta, jonka mukaan asianajaja ei saa ottaa hoitaakseen tehtävää, jos muussa tehtävässä saadut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat seikat saattavat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua.

Oikeusapu Yksityinen Asianajaja

Asianajaja Ilmainen Lahti

Asianajajalla oli ollut 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla vero- ja muita velkoja toistuvasti ulosotossa. Vuonna 1994 ulosotossa oli edelleen asianajotoimiston ja asianajajan henkilökohtaisia velkoja yhteensä yli 3 miljoonaa markkaa. Pääosa veloista oli aiheutunut osallistumisesta riskialttiiseen yritystoimintaan. Asianajaja, joka muutoin kuin tilapäisesti oli maksukyvytön, katsottiin sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa ottaen huomioon velkaantumisen syyt ja kesto sekä velkojen hoitotapa.

Asianajajista annetun lain 1 §:n mukaan asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Suomen Asianajajaliitto on lain tarkoittama yleinen asianajajayhdistys. Liiton sääntöjen perusteella sen jäsenet ovat asianajajia eikä asianajaja voi olla kuulumatta liittoon. Lain 2 §:n mukaan asianajajayhdistyksen on säännöissään mainittava, miten asianajajan päämiehelle varataan oikeus saada hänen ja asianajajan välinen muun muassa palkkiota koskeva riita välimiesmenettelyin ratkaistuksi. Liiton sääntöjen 34 §:n mukaan liiton hallitus toimii välimiesoikeutena mainitunlaista riitaa ratkaistaessa. Sääntöjen 36 §:n mukaan hallitus voi kuitenkin määrätä välimiehiksi kolme omaa jäsentään tai varajäsentään taikka liiton jonkin osaston hallituksen jäsentä. Sääntöjen mukaan kaikkien hallituksen jäsenten tulee olla asianajajia. Välimiehinä voivat siis toimia vain asianajajat.

Hovioikeus lausui, että A oli valituksessaan katsonut asianajajaliiton menettelyn häntä koskevassa kurinpitoasiassa olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan määräysten kanssa asian käsittelyn julkisuuden, välittömyyden ja muutoinkin oikeudenmukaisuuden osalta. Puheena olevassa kurinpitomenettelyssä oli kysymys jäsenyydestä erottamisesta yleisestä asianajajayhdistyksestä, jonka jäseneksi hakiessaan A:n oli katsottava samalla itseään sitovalla tavalla hyväksyneen liittoa koskevat säännökset ja sille vahvistetut säännöt ja ohjeet sisällöltään. A:lle oli varattu tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi liiton kurinpitolautakunnan kokouksessa, jossa A:n erottamista oli käsitelty. A ei ollut kuitenkaan käyttänyt tarjottua mahdollisuutta hyväkseen. A ei myöskään ollut pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Kurinpitomenettelyssä oli toimittu asianajajista annetun lain, liiton sääntöjen ja hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Rikosoikeus Asianajaja Lahti

Hovioikeus totesi, että salassapitomääräys oli ollut yksiselitteinen ja että ammattinsa ja työkokemuksensa perusteella asianajaja A:n oli tullut mieltää menettelynsä oikeudenvastaisuus. asianajaja A:n menettelyn harkitsemattomuuteen liittyvien seikkojen perusteella hovioikeus kuitenkin katsoi, että hänen syykseen luettava rikos oli kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Tämän vuoksi hovioikeus tuomitsi asianajaja A:n salassapitorikoksen asemesta salassapitorikkomuksesta sakkorangaistukseen.

asianajaja A kiisti syytteen ja vaati, että telekuuntelutallennetta ja loppulausuntoa ei sallita käyttää todisteina asiassa.

A oli 2.8.1994 toimittanut liiton toimistoon telefaxsanoman ja kirjeen, joissa hän oli muun muassa katsonut, että asianajajalla ei ollut velvollisuutta antaa hallitukselle tai kurinpitolautakunnalle selvitystä henkilökohtaisista tai toimistonsa varallisuusoloista ja velkaantumisesta. A katsoi, että lautakunnan tuli jättää asian käsittely sillensä, koska velkaantumiskysymys ei kuulunut liiton valvontatoimivallan piiriin. A oli myös vaatinut liiton toimistoa ilmoittamaan hänelle asettamassaan määräajassa, oliko kenellekään asianajajalle aikaisemmin määrätty ylivelkaantumisen johdosta kurinpidollista seuraamusta.

Testamentti Asianajaja

Esitutkinnassa annetun loppulausunnon hovioikeus katsoi sisältävän asianajaja A:n itsensä ilmoittamia tietoja hänen ja toisen henkilön välisestä keskustelusta, eikä kysymys ollut telekuuntelulla saadusta tiedosta. Tällä lisäyksellä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen esitutkinnassa annetun loppulausunnon käyttämisestä.

Hovioikeus katsoi, että A:n velkaantuminen ja maksukyvyttömyys olivat omiaan vaarantamaan asianajajan ammatin harjoittamisen edellyttämän taloudellisen riippumattomuuden. A ei näin ollen ollut sopiva asianajajaksi.

Esteettömyysvaatimus suojaa sitä, että asianajaja ei joudu paljastamaan tehtävää hoitaessaan muiden asiakkaiden asianajosalaisuuksia tai rikkomaan omaa salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan (kommentaari, s. 7). Toimistojäävi suojaa sitä, että edellä mainittu esteettömyysvaatimuksen suojatarkoitus ei joudu koetukselle asianajotoimiston sisällä. Toimistojäävillä on siten olennainen merkitys, että päämies voi luottaa siihen, että hänen asiamiehensä edistää oikeudenkäynnissä vain hänen oikeuttaan ja etujaan ja että päämiehen antamat tiedot eivät kulkeudu vastapuolelle tai tämän asiamiehelle. Oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyys on niin merkittävä puute oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeissa, että esiintymiskiellon määrääminen voidaan perustaa oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyydestä aiheutuvaan sopimattomuuteen.