Ositus Asianajaja

Asianajaja Hinta

Katson, ettei asianajaja X ole ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla esteellinen toimimaan yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa. Perustelen kantaani seuraavasti.

Korkein oikeus toteaa, että asiamiehen esteettömyyttä samoin kuin muuta kelpoisuutta koskevat ehdot kuuluvat asianmukaisen oikeudenkäyntimenettelyn takeisiin. Vastapuolijäävin tarkoituksena on suojata asiamiehen ja hänen päämiehensä luottamussuhdetta ja asiamiehen lojaliteetti- ja vaitiolovelvollisuutta. Päämiehen tulee voida luottaa siihen, että hänen asiamiehensä edistää oikeudenkäynnissä vain hänen etujaan ja että päämiehen antamat tiedot eivät kulkeudu vastapuolelle tai tämän asiamiehelle. Kun vastapuolijäävi koskee jo päättynyttäkin asiamiessuhdetta, on vielä selvemmin epäasianmukaista toimia samanaikaisesti vastapuolen asiamiehenä. Korkein oikeus katsoo, että nämä lähtökohdat on otettava huomioon arvioitaessa esteellisyyttä myös tilanteessa, jossa vastapuolen asiamiehenä toimii toinen samassa asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja. Tällöin kysymys on niin sanotusta toimistojäävistä.

Asianajaja A oli toiminut rikoksesta epäillyn S:n avustajana tähän kohdistetun vangitsemisvaatimuksen istuntokäsittelyssä 19.12.2012. Käräjäoikeus oli määrännyt vangitsemisasian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja vangitsemisvaatimuksen johdosta annetun ratkaisun perustelut ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat salassa pidettäviksi syytteen käsittelyyn saakka tai kunnes asia on jätetty sillensä. Käräjäoikeus oli lisäksi määrännyt S:lle yhteydenpitorajoituksen, joka koski kaikkia muita henkilöitä kuin asianajaja A:ta.

Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään (KKO 1995:191 ja KKO 1996:99) tulkinnut kysymyksessä olevaa, jo vuoden 1734 laissa ollutta säännöstä oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyydestä laajentavasti tilanteissa, jotka rinnastuvat sellaisiin tapauksiin, joihin säännös sanamuotonsa mukaisesti soveltuu. Ratkaisussaan KKO 1995:191 Korkein oikeus piti yksityishenkilön velkajärjestelyssä selvittäjäksi määrättyä henkilöä esteellisenä toimimaan velallisen asiamiehenä ja oikeudenkäyntiavustajana maksuohjelman muuttamista koskevassa asiassa. Ratkaisussa KKO 1996:99 konkurssipesän pesänhoitaja katsottiin esteelliseksi toimimaan velkojan asiamiehenä tämän hakiessa lainvoiman saaneen konkurssituomion purkamista siltä osalta kuin hänen valvontansa oli hylätty. Nyt kysymyksessä olevasta vastapuolijäävistä on ollut kysymys ratkaisussa KKO 1990:16. Siinä Korkein oikeus katsoi, ettei asianajaja saanut olla tuomion purkamista hakevan henkilön asiamiehenä, koska hän oli ollut purettavaksi pyydettyyn tuomioon johtaneessa asiassa vastapuolen avustajana ja asiamiehenä.

Tapaohjeissa on kysymys asianajajia koskevista ammatillisista käyttäytymissäännöistä, joilla on ensisijaisesti asianajajien ammatillisia käytäntöjä ohjaava tarkoitus. Valvonta-asiassa on vain yksi asianosainen, sen kohteena oleva asianajaja, ja hänellä on rikosasioista poikkeava velvollisuus pysyä totuudessa sekä esittää selvityksensä asiassa avoimesti (HE 54/2004 vp s. 5 ja 25). Valvonnan kohteena olevan ei voida katsoa syyllistyneen rikokseen eikä häntä tuomita rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Valvonta-asian käsittely voidaan rinnastaa lähinnä hallintolainkäyttöön, vaikka siinä on myös rikosasian käsittelylle ominaisia piirteitä. Kansallisen lainsäädännön perusteella rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ei siten tule asianajajaa koskevan valvonta-asian käsittelyssä sovellettavaksi.

Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kommentaarissa 31.1.2011 on salassapito- ja vaitiolovelvollisuuteen perustuvan esteellisyyden osalta lausuttu, ettei asianajaja voi ottaa hoitaakseen tehtävää, jossa hänen aikaisemmin muissa tehtävissä saamillaan salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvilla tiedoilla on merkitystä. Jos asianajaja ottaisi tällaisissa olosuhteissa tehtävän hoidettavakseen, hän olisi tehtävää hoitaessaan velvollinen koko ajan huolehtimaan siitä, ettei hän riko velvollisuuksiaan aikaisempaa asiakasta kohtaan. Tällaisessa tilanteessa hän ei kykenisi parhaan kykynsä mukaan valvomaan uuden asiakkaansa etua.

Huumausainerikos Asianajaja

Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (tapaohjeet, 15.1.2009, muut. 8.6.2012) 6.1 kohdan 1 alakohdan mukaan asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. Tapaohjeiden 6.5 kohdan 1 alakohdan mukaan kohdissa 6.1-6.3 sanottua sovelletaan asianajajan lisäksi myös muihin, asianajajan kanssa samassa asianajotoimistossa tai toimistoyhteisössä työskenteleviin henkilöihin.

Asianajajan palkkiota koskeva riita-asia oli hänen asiakkaittensa pyynnöstä ratkaistu Suomen Asianajajaliiton sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehinä toimineet asianajajat kuuluivat hallitukseen liiton siinä paikallisosastossa, jonka jäsen asiassa vastaajana ollut asianajaja oli. Ratkaisusta ilmenevin perustein välimiesten ei katsottu olleen esteellisiä.

Homevaurio Asianajaja

Edellä viitatussa ratkaisussa KKO 2011:31 Korkein oikeus katsoi, että jos asianajaja on esteellinen toimimaan pesänjakajana, myös hänen yhtiökumppaninsa ja toimistonsa työntekijät ovat esteellisiä. Myös oikeuskirjallisuudessa on yhdenmukaisesti esitetty, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on tulkittava siten laveasti, että esteellisyys on olemassa, jos saman asianajo- tai lakiasiaintoimiston osakas tai palveluksessa oleva henkilö on asiassa avustanut vastapuolta tai neuvotellut vastapuolen kanssa (Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 308; Dan Frände ym., Prosessioikeus, 2017, s. 463; Antti Jokela, Oikeudenkäynti II, 2012, s. 80)

Hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa (tapaohjeet, 15.1.2009, muut. 8.6.2012) on kehitetty varsin yksityiskohtaisia ja laaja-alaisia esteellisyysperusteita. Käsitteitä "asia" ja "sama asia" käytetään asianajajan esteellisyyttä koskevissa ohjeissa selvästi oikeudenkäymiskaaren soveltamisalaakin laajemmassa merkityksessä, koska asialla tarkoitetaan niissä myös sellaisia tehtäviä, esimerkiksi sopimuksen laatimisia, joilla ei ole mitään yhteyttä tuomioistuinmenettelyihin (ks. tapaohjeet, 6.1. kohdan 2 alakohta). Muut kuin asioiden samuuteen perustuvat tapaohjeiden esteellisyysperusteet ovat tahdonvaltaisia siten, että asiakas voi antaa suostumuksensa siihen, että asianajaja ottaa vastaan tehtävän esteellisyysperusteen täyttymisestä huolimatta.

Tapaohjeiden asianajotoiminnan perusarvoja koskevassa osassa edellytetään muun muassa, että asianajajan on tehtävän vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön (3.3 kohta). Tapaohjeiden esteellisyyttä koskevassa osassa on esteellisyyttä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella koskeva 6.3 kohta, jonka mukaan asianajaja ei saa ottaa hoitaakseen tehtävää, jos muussa tehtävässä saadut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat seikat saattavat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua.

Seksuaalirikos Asianajaja Lahti

Asianajaja F on vastauksessaan syyttäjän muutoksenhakemukseen muun ohella viitannut oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (389/2002) muutoksiin 31/2004 ja 406/2004 sekä mainitun valtioneuvoston asetuksen kumonneeseen valtioneuvoston asetukseen oikeusavun palkkioperusteista (290/2008), joissa kaikissa on ollut siirtymäsäännös. F on katsonut sen, että vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen muutokseen 820/2013 ei ole otettu siirtymäsäännöstä, merkitsevän sitä, että muutoksen jälkeen annettavissa palkkion määräämistä koskevissa ratkaisuissa on tarkoitettu sovellettavaksi uutta 110 euron palkkiotaksaa myös niiden toimenpiteiden osalta, jotka on tehty ennen asetuksen voimaantuloa. Myös asianajaja G on vastauksessaan vedonnut tähän seikkaan. asianajaja H on tämän käsityksen tueksi korostanut lisäksi mainitun säännösmuutoksen taustalla ollutta pyrkimystä saattaa avustajien palkkiotaso vastaamaan yleistä hinta- ja palkkatason nousua.

Asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja X on toiminut yhtiön asiamiehenä vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa, jossa I Oy on kanteessaan vaatinut yhtiöltä erääntyneitä vuokrasaatavia ja korvausta menetetyistä vuokratuloista. Yhtiö on vastakanteessaan vaatinut muun ohella korvausta vuokrahuoneistossa suorittamistaan mutta I Oy:n vastuulle kuuluneista muutostöistä, vuokrahuoneiston käyttöönoton viivästymisestä aiheutuneesta liiketaloudellisesta menetyksestä ja uuden liiketilan hankkimisesta johtuneista kustannuksista ja muuttokustannuksista sekä vuokranalennusta, koska huoneisto ei vastannut sovittua.

Asianajajista annetussa laissa on lähdetty siitä, että asianajajan ammatti vaatii harjoittajaltaan itsenäisyyttä sekä suhteessa päämieheen että muihin. Tältä kannalta katsoen on mahdollista, että asianajajan huomattava velkaantuminen johtaa tilanteeseen, jossa hänen itsenäisyytensä asianajajana esimerkiksi suhteessa velkojaan saattaa vaarantua.

Asianajaja Hinta Lahti

Hovioikeuden päätös kumotaan ja asia jätetään Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisun lopputuloksen varaan. asianajaja A:lle määrätty varoitus jää siten voimaan

Tässä tapauksessa hovioikeus on kumonnut valvontalautakunnan ratkaisun sen vuoksi, ettei ratkaisussa ollut yksilöity niitä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, joita A olisi saanut tehtävässään C Oy:n yhtiökokouksen puheenjohtajana. Hovioikeus on katsonut tapaohjeiden 6.3 kohdassa tarkoitetun esteellisyyden edellyttävän nimenomaisesti, että asianajaja on saanut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluneita tietoja. Oikeuskansleri on katsonut, ettei valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä ole asetettu tällaista edellytystä. Asiassa on siten arvioitava sitä, miten tapaohjeiden 6.3 kohtaa on tulkittava huomioon ottaen asianajajan oikeussuoja sekä ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset. Ensiksi on kuitenkin arvioitava sitä, mikä merkitys on annettava hovioikeuden ratkaisunsa perusteella keskeisenä pitämälle laillisuusperiaatteelle.

B ja C olivat saattaneet Suomen Asianajajaliiton sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi palkkioriita-asian, jossa oli kysymys asianajaja A:n palkkiosta erään testamentin toimeenpanijana. Asianajajaliiton hallitus oli määrännyt välimiesoikeuden puheenjohtajaksi asianajaja X:n ja jäseniksi asianajajat Y:n ja Z:n. A:ta vastaan nostamassaan kanteessa B ja C vaativat mainittujen välimiesten 2.9.1997 antaman välitystuomion kumoamista tai julistamista mitättömäksi sillä perusteella, että Y ja Z olivat olleet esteellisiä toimimaan välimiehinä.

Ilmainen Asianajaja Neuvonta

Esitutkinnassa annetun loppulausunnon hovioikeus katsoi sisältävän asianajaja A:n itsensä ilmoittamia tietoja hänen ja toisen henkilön välisestä keskustelusta, eikä kysymys ollut telekuuntelulla saadusta tiedosta. Tällä lisäyksellä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen esitutkinnassa annetun loppulausunnon käyttämisestä.

Hovioikeus katsoi, että A:n velkaantuminen ja maksukyvyttömyys olivat omiaan vaarantamaan asianajajan ammatin harjoittamisen edellyttämän taloudellisen riippumattomuuden. A ei näin ollen ollut sopiva asianajajaksi.

Esteettömyysvaatimus suojaa sitä, että asianajaja ei joudu paljastamaan tehtävää hoitaessaan muiden asiakkaiden asianajosalaisuuksia tai rikkomaan omaa salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan (kommentaari, s. 7). Toimistojäävi suojaa sitä, että edellä mainittu esteettömyysvaatimuksen suojatarkoitus ei joudu koetukselle asianajotoimiston sisällä. Toimistojäävillä on siten olennainen merkitys, että päämies voi luottaa siihen, että hänen asiamiehensä edistää oikeudenkäynnissä vain hänen oikeuttaan ja etujaan ja että päämiehen antamat tiedot eivät kulkeudu vastapuolelle tai tämän asiamiehelle. Oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyys on niin merkittävä puute oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeissa, että esiintymiskiellon määrääminen voidaan perustaa oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyydestä aiheutuvaan sopimattomuuteen.

Ositus Asianajaja