Koronavirustapaukset

Kun­nas­sa Ku­rik­ka on re­kis­te­röi­ty 30 kap­pa­let­ta CO­VID-19 tar­tun­ta­ta­pauk­sia. Tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa tapahtumissa saattaa olla 2–4 päivän viive.

Ku­rik­ka kuu­luu Ete­lä-Poh­jan­maan sai­raan­hoi­to­pii­riin, jos­sa on re­kis­te­röi­ty 382 tar­tun­taa. Suo­mes­sa on ker­ty­nyt 32582 la­bo­ra­to­rio­var­men­net­tua tar­tun­taa jou­lu­kuun 18. päi­vään men­nes­sä.

Väestö

Väes­töl­lä tar­koi­te­taan alueel­la va­ki­nai­ses­ti asu­vaa väes­töä. Ne hen­ki­löt, joil­la väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­män mu­kaan oli ko­ti­paik­ka Suo­mes­sa vuo­den lo­pus­sa, kuu­lu­vat väes­töön kan­sa­lai­suu­des­taan riip­pu­mat­ta.

Taa­ja­mak­si mää­ri­tel­lään kaik­ki vä­hin­tään 200 asuk­kaan ra­ken­nus­ryh­mät, jois­sa ra­ken­nus­ten vä­li­nen etäi­syys ei yleen­sä ole 200 met­riä suu­rem­pi.

Elä­vä­nä syn­ty­neel­la tar­koi­te­taan las­ta, jo­ka syn­ty­män jäl­keen hen­git­ti tai osoit­ti mui­ta elon merk­ke­ja. Vain Suo­mes­sa va­ki­tui­ses­ti asu­vien nais­ten elä­vä­nä syn­nyt­tä­mät lap­set ote­taan huo­mioon vä­ki­lu­ku­ti­las­tos­sa. Suo­mes­sa kuol­leek­si ti­las­toi­daan hen­ki­löt, jot­ka kuol­les­saan asu­vat va­ki­tui­ses­ti Suo­mes­sa.

Väes­töl­li­nen huol­to­suh­de il­moi­te­taan ei-työ­ikäis­ten ja työ­ikäis­ten mää­rien suh­tee­na eli kuin­ka mon­ta ei-työ­ikäis­tä on sa­taa työ­ikäis­tä koh­ti jol­la­kin mää­ri­tel­lyl­lä alueel­la. Työ­ikäi­siin las­ke­taan 15--64-vuo­tiaat. Ta­lou­del­li­sel­la huol­to­suh­teel­la mi­ta­taan, kuin­ka mon­ta työ­voi­man ul­ko­puo­lel­la ole­vaa ja työ­tön­tä on sa­taa työl­lis­tä koh­ti.

Maa­han­muut­ta­nut on hen­ki­lö, jo­ka on ti­las­to­vuo­den ai­ka­na muut­ta­nut va­ki­nai­ses­ti asu­maan Suo­meen. Maas­ta­muut­ta­nut on hen­ki­lö, jo­ka on ti­las­to­vuo­den ai­ka­na muut­ta­nut py­sy­väs­ti maas­ta. Kun­tien vä­li­nen läh­tö­muut­to on kun­nas­ta toi­seen kun­taan muut­ta­neet hen­ki­löt. Kun­tien vä­li­nen tu­lo­muut­to on toi­ses­ta kun­nas­ta kun­taan muut­ta­neet hen­ki­löt.

Sairastavuus

THL:n sai­ras­ta­vuus­in­dek­si ku­vaa suo­ma­lais­ten kun­tien ja aluei­den väes­tön sai­ras­ta­vuut­ta suh­tees­sa ko­ko maan ta­soon.

In­dek­sis­sä on otet­tu huo­mioon seit­se­män eri sai­raus­ryh­mää ja nel­jä eri pai­no­tus­nä­kö­kul­maa. In­dek­sin si­säl­tä­mät sai­raus­ryh­mät ovat syö­pä, se­pel­val­ti­mo­tau­ti, ai­vo­ve­ri­suo­ni­sai­rau­det, tu­ki- ja lii­kun­ta­elin­sai­rau­det, mie­len­ter­vey­den on­gel­mat, ta­pa­tur­mat ja de­men­tia. In­dek­sis­sä kun­kin sai­raus­ryh­män ylei­syyt­tä pai­no­te­taan sen pe­rus­teel­la, mi­kä on ko. sai­raus­ryh­män mer­ki­tys väes­tön kuol­lei­suu­den, työ­ky­vyt­tö­myy­den, elä­män­laa­dun ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nus­ten kan­nal­ta.

Perheet

Per­hei­den lu­ku­mää­rää las­ket­taes­sa per­heik­si lue­taan yh­des­sä asu­vat avio- tai avo­lii­tos­sa ole­vat tai pa­ri­suh­teen­sa re­kis­te­röi­neet hen­ki­löt ja hei­dän lap­sen­sa, jom­pi­kum­pi van­hem­mis­ta lap­si­neen se­kä avio- ja se­kä pa­ri­suh­teen­sa re­kis­te­röi­neet hen­ki­löt, joil­la ei ole lap­sia. Sa­maa su­ku­puol­ta ole­vat hen­ki­löt ovat voi­neet re­kis­te­röi­dä pa­ri­suh­teen­sa 1.3.2002 ja 28.2.2017 vä­li­se­nä ai­ka­na. Avio­liit­to­lain muu­tos tu­li voi­maan 1.3.2017, mis­tä läh­tien sa­maa su­ku­puol­ta ole­vat ovat voi­neet sol­mia avio­lii­ton ja sa­mal­la sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien pa­ri­suh­teen re­kis­te­röin­nis­tä luo­vut­tiin.

Asuntokunnat

Asun­to­kun­nan muo­dos­ta­vat kaik­ki sa­mas­sa asuin­huo­neis­tos­sa va­ki­nai­ses­ti asu­vat hen­ki­löt. Väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­män mu­kaan va­ki­nai­ses­ti lai­tok­sis­sa kir­joil­la ole­vat, asun­not­to­mat, ul­ko­mail­la ja tie­ty­mät­tö­mis­sä ole­vat hen­ki­löt ei­vät muo­dos­ta asun­to­kun­tia.

Ri­vi­ta­lot ovat asuin­ra­ken­nuk­sia, jois­sa on vä­hin­tään kol­me yh­teen kyt­ket­tyä pien­ta­loa. Pien­ta­loil­la tar­koi­te­taan oma­ko­ti­ta­lo­ja, pa­ri­ta­lo­ja se­kä kak­si­ker­rok­si­sia oma­ko­ti­ta­lo­ja, jois­sa on kak­si asun­toa. Ri­vi- ja ket­ju­ta­lot ovat vä­hin­tään kol­men asun­non ta­lo­ja, jot­ka ovat toi­sis­saan kiin­ni va­ras­to­suo­jan, ka­tok­sen tms. vä­li­tyk­sel­lä. Asuin­ker­ros­ta­loik­si luo­ki­tel­laan vä­hin­tään kol­men asun­non ta­lo, jos­sa on ai­na­kin kak­si asun­toa pääl­lek­käin. Mui­ta ra­ken­nuk­sia ovat muut kuin pien­ta­lot, ri­vi­ta­lot ja asuin­ker­ros­ta­lot.

Ah­taas­ti asu­vik­si mää­ri­tel­lään ne asun­to­kun­nat, jois­sa on enem­män kuin yk­si hen­ki­lö huo­net­ta koh­ti, kun keit­tiö­tä ei las­ke­ta huo­ne­lu­kuun.

Hy­vin va­rus­te­tus­sa asun­nos­sa on ve­si­joh­to, vie­mä­ri, läm­min­ve­si, WC, pe­sey­ty­mis­ti­lat (jo­ko suih­ku/ kyl­py­huo­ne tai huo­neis­to­koh­tai­nen sau­na) ja kes­kus- tai säh­kö­läm­mi­tys. Puut­teel­li­ses­ti va­rus­te­tus­ta aun­nos­ta puut­tuu jo­kin edel­läm­mai­ni­tuis­ta.

Vanhusasuntokuntien lukumäärä asuntojen varustelutason mukaan
2017 2018 2019
Hyvin varustetuissa asunnoissa 3531 3602 3678
Puutteellisesti varustetuissa asunnossa 580 584 586
Varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa 58 63 60
Lähde: Tilastokeskus.

Van­hus­asun­to­kun­ta on asun­to­kun­ta, jos­sa on vä­hin­tään yk­si 65 vuot­ta täyt­tä­nyt hen­ki­lö.

Kesämökit

Ke­sä­mö­kil­lä tar­koi­te­taan kiin­teäs­ti si­jain­ti­pai­kal­leen ra­ken­net­tua va­paa-ajan asuin­ra­ken­nus­ta tai asuin­ra­ken­nus­ta, jo­ta käy­te­tään lo­ma- tai va­paa-ajan asun­to­na.

Ke­sä­asuk­kai­den lu­ku­mää­rä las­ke­taan ke­sä­mö­kin omis­ta­jan asun­to­kun­nan hen­ki­löi­den yh­teis­mää­räs­tä. Ke­sä­asuk­kai­den lu­ku­mää­rään ei ole las­ket­tu mu­kaan hen­ki­löi­tä, joi­den ke­sä­mök­ki si­jait­see asuin­kun­nas­sa. Jos asun­to­kun­nal­la on ke­sä­mök­ki useam­mas­sa kun­nas­sa, on ko. hen­ki­löt las­ket­tu ke­sä­asuk­kaik­si kai­kis­sa niis­sä kun­nis­sa.

Ulkomaan kansalaiset

Kan­sa­lai­suu­del­la tar­koi­te­taan jon­kin maan kan­sa­lai­se­na ole­mis­ta. Yleen­sä kan­sa­lai­suus saa­daan syn­tyes­sä, mut­ta se voi­daan vaih­taa muu­tet­taes­sa toi­seen maa­han asu­maan. Hen­ki­löl­lä voi ol­la myös useam­man maan kan­sa­lai­suus (kan­sa­lai­suus­la­ki 2003/359 ja kan­sa­lai­suus­ase­tus 1985/699). Jos hen­ki­löl­lä on kah­den maan kan­sa­lai­suus, jois­ta toi­nen on Suo­men, hän on ti­las­tois­sa Suo­men kan­sa­lai­se­na. Jos Suo­mes­sa asu­val­la ul­ko­maan kan­sa­lai­sel­la on usei­ta ul­ko­mai­den kan­sa­lai­suuk­sia, hän on re­kis­te­ris­sä ja ti­las­tois­sa sen maan kan­sa­lai­se­na, jon­ka pas­sil­la hän on maa­han tul­lut.

Koulutus

Pe­rus­as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­neil­la on kou­lu­tus­ta kor­kein­taan 9 vuot­ta. Näi­tä kou­lu­tuk­sia ovat esim. kan­sa-, kes­ki- ja pe­rus­kou­lun tut­kin­not.

Vä­hin­tään toi­sen as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­neil­la tar­koi­te­taan yli­op­pi­las­tut­kin­non, am­ma­til­li­sen pe­rus­tut­kin­non, am­mat­ti- ja eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta se­kä kor­kea-as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta.

Kor­kea-as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­nei­siin lue­taan alim­man kor­kea-as­teen, alem­man ja ylem­män kor­kea­kou­lu­as­teen ja tut­ki­ja­kou­lu­as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­neet.

Toi­sen as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­neil­la tar­koi­te­taan yli­op­pi­las­tut­kin­non, am­ma­til­li­sen pe­rus­tut­kin­non ja am­mat­ti­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta. Täs­sä si­säl­tää myös eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­not.

Alim­man kor­kea-as­teen kou­lu­tus kes­tää 2–3 vuot­ta kes­ki­as­teen jäl­keen. Näi­tä kou­lu­tuk­sia ovat esim. tek­ni­kon, mer­ko­no­min ja sai­raan­hoi­ta­jan tut­kin­not, jot­ka ei­vät ole am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­ja.

Alem­man kor­kea­kou­lu­as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen vaa­tii 3–4 vuot­ta pää­toi­mis­ta opis­ke­lua kes­ki­as­teen jal­keen. Alem­paan kor­kea­kou­lu­as­tee­seen lue­taan esim. am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­not ja alem­mat kor­kea­kou­lu­tut­kin­not.

Ylem­män kor­kea­kou­lu­as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen vaa­tii pää­sään­töi­ses­ti 5–6 vuot­ta pää­toi­mis­ta opis­ke­lua kes­ki­as­teen jäl­keen. Ylem­pään kor­kea­kou­lu­as­tee­seen lue­taan esim. mais­te­ri­tut­kin­not ja lää­kä­rei­den eri­kois­tu­mis­tut­kin­not.

Tut­ki­ja­kou­lu­tus­as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen edel­lyt­tää it­se­näi­sen ja jul­kai­su­kel­poi­sen tut­ki­mus­työn tai väi­tös­kir­jan te­ke­mis­tä. Tut­kin­not ovat tie­teel­li­siä li­sen­siaa­tin ja toh­to­rin tut­kin­to­ja.

Pääasiallinen toimi

Työt­tö­mään työ­voi­maan lue­taan vuo­den vii­mei­se­nä työ­päi­vä­nä työt­tö­mä­nä ol­leet 15–74-vuo­tiaat hen­ki­löt. Tie­to työt­tö­myy­des­tä on saa­tu työ­mi­nis­te­riön työn­ha­ki­ja­re­kis­te­ris­tä.

Työ­voi­maan kuu­lu­vat 15–74-vuo­tiaat hen­ki­löt, jot­ka vuo­den vii­mei­sel­lä vii­kol­la oli­vat työl­li­siä tai työt­tö­miä. Vuo­des­ta 2005 läh­tien työl­lis­ten ala­ikä­ra­ja on ol­lut 18 vuot­ta. Ai­ka­sar­jan ver­tai­lu­kel­poi­suu­den vuok­si työt­tö­myys­as­te on las­ket­tu täs­sä 18–74-vuo­tiaas­ta väes­tös­tä.

Luo­ki­tel­taes­sa väes­töä pää­asial­li­sen toi­min­nan mu­kaan al­le 15-vuo­tiaat luo­ki­tel­laan ryh­mään 0–14-vuo­tiaat. Hen­ki­lön ikä ko­ko­nai­si­na vuo­si­na vuo­den lo­pus­sa.

Opis­ke­li­ja tai kou­lu­lai­nen on 15 vuot­ta täyt­tä­nyt hen­ki­lö, jo­ka opis­ke­lee pää­toi­mi­ses­ti jos­sa­kin op­pi­lai­tok­ses­sa ei­kä ole an­sio­työs­sä ei­kä työ­tön. Vuo­den vii­mei­sel­lä vii­kol­la työ­voi­ma­kou­lu­tuk­ses­sa ole­vat las­ke­taan myös opis­ke­li­joik­si.

Va­rus- ja si­vii­li­pal­ve­lus­mie­hiin mää­ri­tel­lään hen­ki­löt, jot­ka ovat suo­rit­ta­mas­sa va­rus­mies- tai si­vii­li­pal­ve­luaan vuo­den vii­mei­sel­lä vii­kol­la.

Elä­ke­läi­sik­si kat­so­taan kaik­ki ne, jot­ka Kan­san­elä­ke­lai­tok­sen tai Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen tie­to­jen mu­kaan saa­vat elä­ket­tä (pl. per­he-elä­ke, osa-ai­ka­elä­ke) ei­vät­kä ole an­sio­työs­sä. Kaik­ki yli 74-vuo­tiaat on pää­tel­ty elä­ke­läi­sik­si.

Ryh­mä muut työ­voi­man ul­ko­puo­lel­la ole­vat muo­dos­tuu hen­ki­löis­tä, jot­ka ovat työ­voi­man ul­ko­puo­lel­la ei­vät­kä myös­kään kuu­lu seu­raa­viin ryh­miin: 0–14-vuo­tiaat, opis­ke­li­jat, va­rus­mie­het tai elä­ke­läi­set.

Työssäkäynti

Työl­li­seen työ­voi­maan lue­taan kaik­ki 18–74-vuo­tiaat hen­ki­löt, jot­ka vuo­den vii­mei­sel­lä vii­kol­la oli­vat an­sio­työs­sä ei­vät­kä ol­leet työt­tö­mä­nä työn­ha­ki­ja­na työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa tai suo­rit­ta­mas­sa va­rus­mies- tai si­vii­li­pal­ve­lua. Työl­li­syys­as­te on työl­lis­ten osuus ko. ikä­luo­kan väes­tös­tä. Työt­tö­mien osuus väes­tös­tä pro­sent­tei­na.

Työt­tö­myys­ris­kil­lä tar­koi­te­taan vuo­den ai­ka­na työl­li­sis­tä työt­tö­mik­si jää­dei­den osuut­ta edel­li­sen vuo­den työl­lis­ten mää­räs­tä.

Tie­tyl­lä alueel­la työs­ken­te­le­vien hen­ki­löi­den lu­ku­mää­rää voi­daan käyt­tää ku­vaa­maan työ­paik­ko­jen lu­ku­mää­rää täl­lä alueel­la. Jo­kai­sen työl­li­sen hen­ki­lön on täl­löin aja­tel­tu muo­dos­ta­van yh­den työ­pai­kan. Osa-ai­kais­ta­kin työ­tä te­ke­vä hen­ki­lö muo­dos­taa las­ken­nal­li­ses­ti yh­den työ­pai­kan. Työ­suh­teet voi­vat ol­la luon­teel­taan myös ti­la­päi­siä ja ly­hyt­ai­kai­sia.

Asuin­kun­nas­saan työs­sä­käy­vien osuus työl­li­ses­tä työ­voi­mas­ta tar­koit­taa omas­sa asuin­kun­nas­saan työs­sä­käy­vien osuut­ta kai­kis­ta ky­sei­ses­sä kun­nas­sa asu­vis­ta työl­li­sis­tä. Omas­sa seu­tu­kun­nas­saan työs­sä­käy­vien osuus työl­li­ses­tä työ­voi­mas­ta tar­koit­taa asuin­seu­tu­kun­nas­saan työs­sä­käy­vien osuut­ta kai­kis­ta alueel­la asu­vis­ta työl­li­sis­tä.

Pendelöinti

Si­sään­pen­de­löin­nil­lä tar­koi­te­taan kaik­kia nii­tä kun­nas­sa työs­sä­käy­viä, joi­den asuin­kun­ta on muu kuin ky­sei­nen kun­ta. Ulos­pen­de­löin­nil­lä tar­koi­te­taan kaik­kia nii­tä työl­li­siä, joi­den työ­paik­ka on asuin­kun­nan ul­ko­puo­lel­la.

Työpaikat

Työ­paik­ka­oma­va­rai­suus il­mai­see alueel­la työs­sä­käy­vien ja alueel­la asu­van työl­li­sen työ­voi­man mää­rän vä­li­sen suh­teen. Jos työ­paik­ka­oma­va­rai­suus on yli 100, on alueen työ­paik­ko­jen lu­ku­mää­rä suu­rem­pi kuin alueel­la asu­van työl­li­sen työ­voi­man lu­ku­mää­rä. Jos taas työ­paik­ka­oma­va­rai­suus on al­le 100, on ti­lan­ne päin­vas­tai­nen.

Al­ku­tuo­tan­toon si­säl­tyy maa­ta­lous, met­sä­ta­lous ja ka­la­ta­lous TOL 2008 -toi­mi­ala­luo­ki­tuk­sen mu­kai­ses­ti. Ja­los­tuk­seen lue­taan kai­vos­toi­min­ta ja lou­hin­ta, teol­li­suus, säh­kö-, kaa­su- ja läm­pö­huol­to, jääh­dy­tys­lii­ke­toi­min­ta, ve­si­huol­to, vie­mä­ri- ja jä­te­ve­si­huol­to, jä­te­huol­to ja muu ym­pä­ris­tön puh­taa­na­pi­to, se­kä ra­ken­ta­mi­nen.

Pal­ve­lu­aloik­si lue­taan kaup­pa, kul­je­tus ja va­ras­toin­ti, ma­joi­tus- ja ra­vit­se­mis­toi­min­ta, in­for­maa­tio ja vies­tin­tä, ra­hoi­tus- ja va­kuu­tus­toi­min­ta, kiin­teis­tö­alan toi­min­ta, am­ma­til­li­nen, tie­teel­li­nen ja tek­ni­nen toi­min­ta, hal­lin­to- ja tu­ki­pal­ve­lu­toi­min­ta, jul­ki­nen hal­lin­to ja maan­puo­lus­tus, pa­kol­li­nen so­siaa­li­va­kuu­tus, kou­lu­tus, ter­veys- ja so­siaa­li­pal­ve­lut, tai­teet, viih­de ja vir­kis­tys, muu pal­ve­lu­toi­min­ta, se­kä ko­ti­ta­louk­sien toi­min­ta työn­an­ta­ji­na. Kau­pan toi­mi­alaan si­säl­tyy tuk­ku- ja vä­hit­täis­kaup­pa se­kä moot­to­ri­ajo­neu­vo­jen ja moot­to­ri­pyö­rien kor­jaus. In­for­maa­tio­sek­to­rin työ­pai­koik­si on las­ket­tu ta­va­ra-, pal­ve­lu- ja si­säl­tö­tuo­tan­non (laa­ja mää­ri­tel­mä) toi­mi­aloil­la työs­ken­te­le­vien mää­rä.

Yrittäjät

Yrittäjiksi määritellään 18–74-vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Kuntatalous

Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset – käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot.

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa.

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Lainakanta on: Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/konsernin taseesta. lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.