Menettely hallintoprosessissa on lähtökohtaisesti kirjallista. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin järjestää, jos sen voidaan olettaa olevan eduksi asian selvittämiselle tai nopeuttavan asian ratkaisemista. Hallinto-oikeus ja kamarioikeus voivat myös päättää suullisen käsittelyn järjestämisestä asianosaisen vaatimuksesta, jos suullista käsittelyä ei ole pidettävä tarpeettomana eikä sitä vastaan ole erityisiä seikkoja. Suullinen käsittely on sen sijaan pakollinen esimerkiksi veronkorotuksia ja tahdosta riippumatonta hoitoa koskevissa asioissa. Suulliset käsittelyt ovat pääsääntöisesti julkisia. Käsittely voi tapahtua myös suljetuin ovin, jos siinä käsitellään arkaluontoista tietoa. Näin on erityisesti lasten huostaanotto- ja mielenterveysjutuissa. Joissain tapauksissa asianosaisia tai todistajia voidaan kuulla videoimalla.
Joissakin järjestelmissä hallintotuomioistuimet voivat käsitellä julkisen vallan käyttöön liittyviä vahingonkorvausvaateita (esim. Saksa, Iso-Britannia, Ranska), joissakin järjestelmissä vahingonkorvausvaateet edellyttävät erillisen riitajutun käynnistämistä.
"Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä."
Asianosaiseen rinnastetaan hallintoviranomainen, jonka päätökseen muutosta haetaan. Yksityistä asianosaista ei kuitenkaan voida velvoittaa korvaamaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön oikeudenkäyntikuluja, ellei hän ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Lisäksi oikeudenkäyntikuluja koskevissa hallintolainkäyttölain säännöksissä viitataan laajasti oikeudenkäymiskaaren sääntelyyn.
Suomessa muutoksenhakuoikeus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on turvattu perustuslain 21 §:ssä. Hallintoasioissa nämä oikeudet toteutetaan hallintotuomioistuimissa ja hallintolainkäyttöasioita käsittelevissä erityistuomioistuimissa.
Valitusoikeudesta on erityissäännöksiä esimerkiksi ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vesilaissa (587/2011) sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), joiden mukaan valitusoikeus voi olla myös esimerkiksi järjestöllä tai valvontaviranomaisella. Ympäristönsuojelulaissa on lisäksi asianosaisen määritelmän sisältävä säännös (43 §), jonka mukaan ennen asian ratkaisemista on varattava niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta.
tuomioistuimen vakinaisuus (”etukäteen laillisesti perustettu” tuomioistuin)