Ruotsin rikoskaaren (brottsbalk) mukaan rikosoikeudellisia seuraamuksia ovat sakko ja vankeusrangaistus sekä ehdollinen tuomio, suojeluvalvonta ja määrääminen erityiseen hoitoon. Muita yhdyskuntaseuraamuksia ovat sähköinen intensiivivalvonta ja ehdonalaisen vapauden valvonta.
Asiakkaita on ohjattu myös päihdetukitoimiin ja Viisi keskustelua muutoksesta –ohjelmaan.
Suuri osa rikoksista tehdään alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. Erityisesti väkivaltarikokset ja alkoholinkäyttö ovat tyypillisesti sidoksissa toisiinsa. Liikennejuopumuksissa päihtyneenä oleminen sisältyy jo teon tunnusmerkistöön. Tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu edelleen kahden päihtyneen miehen alkoholinkäyttötilanteessa.
Koska laki on luonteeltaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskeva kokoava kodifikaatio, mahdollisia uusia yhdyskuntaseuraamuksia koskeva täytäntöönpanosääntely on ensi sijassa perusteltua sijoittaa siihen.
Nuorten valvonta on tärkeä osa seuraamusjärjestelmää, ja se on toiminut asianmukaisesti. On perusteltua, että rangaistusjärjestelmässä otetaan huomioon nuoret erityisryhmänä. Rangaistusjärjestelmässä nuorten kohtelu on aikuisia lievempää ja enemmän erityispreventiivisesti suuntautunutta. Erityispreventiolla eli -estävyydellä tarkoitetaan rikoksentekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottamista siten, että seuraamus ehkäisisi rikosten uusimista mahdollisimman tehokkaasti. Nuorista 15-17-vuotiaat ovat myös lastensuojelujärjestelmän piirissä. Lastensuojelulaki (417/2007) sisältää myös 18-20-vuotiaita nuoria koskevaa sääntelyä. Lapsen etu on kansainvälisten sopimusten mukaisesti lapsia koskevan sääntelyn ja viranomaistoiminnan lähtökohta.
Ehdollinen tuomio annetaan, jos rikoksentekijän uusimisriskin arvioidaan olevan vähäinen. Ehdolliseen tuomioon voidaan liittää sakko tai tuomittavan suostumuksin yhdyskuntapalvelu, mutta ei valvontaa. Yhdyskuntapalvelun liittäminen ehdolliseen tuomioon tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun tuomioistuin valitsee rangaistusta ehdollisen tuomion ja ehdottoman vankeuden välillä.
Hoidollisiin elementteihin rikosoikeudellisen seuraamuksen yhteydessä liittyy laaja kysymysjoukko. Ensinnäkään rangaistusseuraamus ei voi olla pakkohoitoa. Toiseksi rikosoikeudellisen seuraamuksen ratkaisevana perusteena ei voi olla tekijän henkilöön ja terveydentilaan liittyvä seikka. On myös selvää, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen ole ensisijaisesti rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tehtävä. Rikosten tekeminen kytkeytyy kuitenkin niin voimakkaasti sosiaalisiin ongelmiin ja erityisesti päihteiden ongelmakäyttöön, että seuraamusjärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon myös mahdollisuus vähentää uusintarikollisuutta parantamalla rikoksentekijän sosiaalista tilannetta ja sisällyttämällä seuraamuksiin esimerkiksi päihdeongelman lieventämiseen tähtäävää sisältöä.