Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäviksi eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettuun lakiin, Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annettuun lakiin, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettuun lakiin.
Valvontaan voitaisiin määrätä myös tilanteissa, joissa pelkkää ehdollista vankeutta ei pidettäisi riittävänä rangaistuksena rikoksesta. Tällä voidaan ajatella olevan myönteistä vaikutusta yleiseen lainkuuliaisuuteen ja siihen, miten hyväksyttävänä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää pidetään.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2019.
Sähköisen tai teknisen valvonnan käyttötapoja on nykyään paljon. Rangaistusten täytäntöönpanossa sähköistä valvontaa on Suomessa käytetty runsaan vuosikymmenen ajan. Terminologia on edelleen osittain vakiintumatonta; lainsäädännössä käytetään lähinnä teknisiä valvontavälineitä kuvaavia nimityksiä - esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 43 §:ssä. Koska kysymys ei ole poliisilaissa (872/2011) tarkoitetusta teknisestä valvonnasta, rangaistusten täytäntöönpanossa on selvintä käyttää sähköisen valvonnan käsitettä.
Norjan järjestelmässä ehdollinen vankeus voi toteutua kahdella tavalla. Varsinaisesta ehdollisesta vankeudesta säädetään vankeusrangaistusta käsittelevässä rikoslain 6 luvun 34 §:ssä. Tuomiossa voidaan asettaa vankeuden täytäntöönpanolle koeaika, jonka pituus on yleensä kaksi vuotta. Koeajan keskeisenä ehtona on, ettei tuomittu syyllisty sen kuluessa uusiin rikoksiin. Lisäksi tuomioistuin voi asettaa erityisiä, esimerkiksi tuomitun asuinpaikkaa, alkoholinkäyttöä, valvontatapaamisia ja toimintaa koskevia ehtoja. Vankeuden tuomitseminen ehdollisena on harvinaista, jos tuomio ylittää kaksi vuotta. Vankeusrangaistus voidaan määrätä osittain tai kokonaan ehdollisena.
Aikuisille tuomittava ehdollinen vankeusrangaistus on luonteeltaan ennen kaikkea varoitus. Neljälle viidestä ehdolliseen tuomitusta rangaistus jää lajissaan viimeiseksi, joten valtaosassa tapauksista se täyttää hyvin varoitustehtävänsä. Tutkimustieto ei myöskään tue seuraamusjärjestelmää koskevassa keskustelussa joskus esitettävää käsitystä ehdollisten vankeuksien suurimittaisesta kasautumisesta, vaikka osalle nuorista seuraamusta on jouduttu tuomitsemaan useampaan otteeseen. Tämän joukon varalle laissa on kuitenkin säädetty mahdollisuus erillisen nuorisorangaistuksen käyttöön.
Ehdotetut oheisseuraamukset antavat rangaistukselle mielekästä ja tuomitun elämänhallintaa tukevaa sisältöä sekä tekevät rangaistuksesta tuntuvamman. Näin ehdotukset täydentävät asianmukaisella tavalla ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvää seuraamusjärjestelmäämme.