Lakimies Helsinki

Asianomistajan Avustaja

Edunvalvonta Kajaani

Esitys sisältää myös virastojen uudelleenorganisoinnista riippumattomia ehdotuksia väestötietolain ja muun viraston tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn muuttamiseksi ja selkeyttämiseksi. Muutoksista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia muille viranomaisille tai kansalaisille.

Yllä kuvatusti maistraatin tehtävistä ei ole säädetty keskistetysti, vaan maistraatin kukin tehtävä ilmenee pääsääntöisesti substanssilainsäädännöstä. Maistraattien tehtävistä säädetään muun muassa väestötietolaissa, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999, myöhemmin holhoustoimilaki), edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa (648/2007), vaalilaissa, kotikuntalaissa (201/1994), uskonnonvapauslaissa (453/2003), vihkimisoikeudesta annetussa laissa (571/2008), julkisesta notaarista annetussa laissa (420/2014), perintökaaressa (40/1965), isyyslaissa (11/2015), äitiyslaissa (253/2018), etu- ja sukunimilaissa (946/2017), transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa (563/2002) ja avioliittolaissa (234/1929).

Lapsen Väliaikainen Sijoitus

Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöön. Erityislainsäädäntöön sisältyy joitakin kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskisivat osaa henkilöstöstä myös uudessa Digi- ja väestötietovirastossa. Muutokset eivät kuitenkaan olennaisesti muuttaisi nykytilaa. Valtion virkamieslaissa (750/1994, jäljempänä virkamieslaki) säädetään Väestörekisterikeskuksen virkaan, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä, sekä ylijohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virkaan kelpoisuusvaatimuksena Suomen kansalaisuus. Esitykseen sisältyy ehdotus virkamieslain 7 §:n muutoksesta, jolla kansalaisuusvaatimus asetettaisiin edellä todettuihin virkoihin myös Digi- ja väestötietovirastossa. Tämä saattaa uudessa organisaatiossa hiukan laajentaa niiden virkojen piiriä, joihin kansalaisuusvaatimusta sovelletaan, verrattuna nykyiseen Väestörekisterikeskukseen. Julkisesta notaarista annetussa laissa säädetään, että julkisella notaarilla tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Tämä kelpoisuusvaatimus koskisi julkisia notaareja myös Digi- ja väestötietovirastossa.

Rovaniemen Käräjäoikeus

Esitykseen sisältyy saamen kielilain (1086/2003) muutos, jolla kielilain soveltamisala laajennettaisiin koskemaan koko valtakunnallista Digi- ja väestötietovirastoa. Muutos laajentaa saamelaisen oikeutta käyttää saamen kieltä omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan. Aiemmin oikeutta on sovellettu vain Lapin maistraatissa, mutta muutoksen myötä oikeus laajenee koko Digi- ja väestötietoviraston toimialueelle. Muutos on selkeä parannus saamelaisten kielellisiin oikeuksiin. Muutoksella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia viranomaisen toiminnan näkökulmasta. Digi- ja väestötietoviraston valtakunnallisuus mahdollistaa asioiden keskittämisen saamen kieltä osaavalle henkilöstölle. Lisäksi voidaan tarpeen mukaan hyödyntää paikallisesti tulkkauspalveluita. Soveltamisalan muutoksesta ei aiheudu virastolle vähäistä suurempia taloudellisia vaikutuksia.

Oikeusapu Vaasan Kaupunki

Väestötietojärjestelmän, holhousasioiden rekisterin, vihkimisoikeusrekisterin, avioehtoasioiden rekisterin, avoliittoasioiden rekisterin ja lahjoitusasioiden rekisterin rekisterinpitovastuun siirtyminen kahdelle rekisterinpitäjälle, Digi- ja väestötietovirastolle sekä Ahvenanmaan valtionvirastolle, useiden rekisterinpitäjien sijaan vaikuttaa vahvistavasti rekistereiden tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen. Lisäksi muutos selkeyttää tilannetta rekisteröidyn näkökulmasta. Näin on erityisesti Manner-Suomessa, jossa rekisterinpito näyttäytyy rekisteröidylle käytännössä yhden rekisterinpitäjän järjestelynä. Rekisteröidyn oikeudet voidaan toteuttaa paremmin ja tehokkaammin verrattuna siihen, että rekisterinpitovastuu on jakautunut usean viranomaisen välillä. Yksittäisen henkilön näkökulmasta asetelma on selkeämpi ja menettelyt suoraviivaisempia. Muutoksen oletetaan edesauttavan myös tietosuoja-asetuksen toteuttamista yleisesti, sillä uuden viraston toimintatapojen muutoksessa voidaan tehokkaasti huomioida muuttuneet tietosuojavaatimukset.

Elatusmaksu Käräjäoikeus

Esitykseen sisältyvät sellaiset väestötietolakia koskevat ehdotukset, joilla ei ole suoraa yhteyttä organisaatiouudistukseen, on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Valmistelua on kuitenkin tehty samanaikaisesti organisaatiouudistusta koskevan valmistelun kanssa.

Asiakirjat Perunkirjoitusta Varten

Väestötietolakiin ei sisälly nimenomaisia julkisuuslaissa tarkoitettuja salassapitosäännöksiä, vaan tiedonsaantia on rajoitettu erilaisilla luovutusrajoituksilla. Julkisuuslain tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn soveltamista rajoittaa lakiehdotuksen 28 §:n pääsääntö, jonka mukaan väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen siihen käyttötarkoitukseen, johon se luovutetaan. Pääsääntöä täydentävät 4 luvun tietojen luovuttamista koskevat erityiset edellytykset. Lisäksi väestötietolain 77 § sisältää säännöksen vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Säännös muodostaa kuitenkin kehäpäätelmän eikä voida katsoa, että se ainakaan yksiselitteisesti muodostaisi nimenomaisen säännöksen tietojen salassapidosta yli sen, mitä julkisuuslaissa on säädetty. Käytännössä 77 §:n säännös on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta sen osalta, missä määrin väestötietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä ja mihin mahdollinen salassapito perustuu.