Lakimies Helsinki

Lyhytaikainen Avioliitto

Velkajärjestely Vantaa


Uudenmaan maistraatti ja Korkein hallinto-oikeus toivoivat selkeyttä väestötietolain sääntelyn ja julkisuuslain säännösten suhteeseen sekä tarkempaa analyysiä siitä, mitkä väestötietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä. Jatkovalmistelussa arvioitiin, että riippumatta tarpeesta selkeyttää väestötietojärjestelmän tietojen salassapidon laajuutta, on kumottavaksi ehdotetun 77 §:n viittaus julkisuuslakiin tarpeeton. Tältä osin ehdotusta ei ole muutettu. Laajempi analyysi väestötietojärjestelmän luovutussäännösten ja julkisuuslain suhteesta olisi tarkoituksenmukaista tehdä osana laajempaa tiedonluovutussääntelyn arviointia. Esityksen perusteluja on kuitenkin tältä osin tarkistettu.


Maistraatteja ja Väestörekisterikeskusta koskevassa lainsäädännössä on nykyisellään säädetty laajasti toimijoiden yhteisrekisterinpidosta. Väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjiä ovat väestötietolain 4 §:n nojalla Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Rekisterihallintolain 3 §:n nojalla Ahvenanmaan maakunnassa maistraatille säädettyjä tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jollei erikseen toisin säädetä. Näin ollen nykyinen sääntely on tulkittavissa niin, että rekisterinpitovastuu on yhteinen Väestörekisterikeskuksen, kaikkien maistraattien ja Ahvenanmaan valtionviraston välillä. Väestötietolain 22 §:n 7 momentin nojalla Väestörekisterikeskus voi lisäksi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa rekisterinpitäjänä alueensa rakennushankkeita, rakennuksia ja huoneistoja koskevien tietojen lisäämistä, muuttamista tai korjaamista koskevien rekisterimerkintöjen tekemisestä väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus on solminut rekisterinpitäjäsopimuksen 62 kunnan kanssa. Väestötietolain 4 §:n 2 momentissa on säädetty, että Väestörekisterikeskus vastaa automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidetyn valtakunnallisen väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja tietotekniikasta, tietohallinnosta sekä rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. Kokonaisuudessaan rekisterinpitovastuun jakautuminen eri toimijoiden välillä on kuitenkin tulkinnanvaraista.

Iisalmen Oikeusaputoimisto


Lausuntopalautteessa ei juurikaan otettu kantaa lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota tietojen luovutusta koskevaan sääntelyyn sekä lain ja julkisuuslain suhteeseen. Lakiehdotusta on tältä osin täsmennetty jatkovalmistelun aikana. Lisäksi jatkovalmistelun aikana todettiin tarve säilyttää Ahvenanmaan valtionvirasto rekisterin toisena yhteisrekisterinpitäjänä ja tehtiin tätä koskevat muutokset ehdotukseen. Jatkovalmistelun aikana on lisäksi nostettu asetustasoisesta sääntelystä eräitä säännöksiä lain tasolle.

Iisalmen Oikeusaputoimisto
Kela Elatusmaksu

Kela Elatusmaksu


Esitykseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan väestötietolain 77 §:n säännös vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta poistettaisiin. Kyse on viittauksesta julkisuuslakiin, joka ei ole tarpeellinen. Säännös on aiheuttanut tulkintaepäselvyyttä sen osalta, laajentaako säännös väestötietojärjestelmään sisältyvien tietojen salassapitoa siitä, mitä julkisuuslaissa on säädetty.

Ennen Avioliittoa Hankittu Omaisuus


Tässä hallituksen esityksessä esitetään muutoksia Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevaan sääntelyyn. Eduskunta on aikaisemmin hyväksynyt lain Digi- ja väestötietovirastosta (304/2019) sekä lain aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta (305/2019). Nämä lait mahdollistavat toiminnallisen organisaatiomuutoksen, jossa yhdistetään nykyisten Väestörekisterikeskuksen, maistraattien sekä Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät uudeksi kokonaisuudeksi Väestörekisterikeskukseen. Samalla viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2020.

Ennen Avioliittoa Hankittu Omaisuus
Kouvolan Käräjäoikeus

Kouvolan Käräjäoikeus



Väestörekisterikeskus edistää toiminnallaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa ja tietoturvallisuutta sekä hyvän tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatavan kehittämistä ja noudattamista. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen yhtenä tehtävänä on edistää sähköistä asiointia julkisissa palveluissa. Väestörekisterikeskus esimerkiksi tuottaa ja kehittää Suomi.fi-palveluja kansalaisten, julkisen hallinnon ja yritysten käyttöön. Palvelujen muodostama kansallinen palveluarkkitehtuurikokonaisuus parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteentoimivuutta sekä ohjausta. Suomi.fi-palveluiden lisäksi Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi 1.1.2018 uusia tehtäviä, jotka liittyvät yhteiskunnan digitalisaation tukemiseen ja edistämiseen. Siirtyviä toimintoja olivat esimerkiksi valtiovarainministeriöstä siirtynyt VAHTI-toiminta (julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä ja siihen liittyvä toiminta) ja hallinnon tietoturvallisuuden kehittämisen tuki. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi Kansalaisneuvonta.

Perunkirjoitus Ja Perinnönjako


Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta, mistä syystä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Perunkirjoitus Ja Perinnönjako