Asianajaja Rikosasiat

Asianajaja Asuntokauppa Mikkeli

Asianajajaliitolla on liiton sääntöjen mukaan alueellisesti määriteltyjä osastoja. Paikallisosastot, vaikka niillä on omat hallituksensa, eivät ole itsenäisiä yhdistyksiä. Asianajajan kuuluminen johonkin paikallisosastoon perustuu suoraan Asianajajaliiton jäsenyyteen siten, että asianajaja kuuluu siihen osastoon, jonka alueella hän pääasiallisesti toimii. Kun sääntöjen mukaan välimiehinä toimii lähtökohtaisesti liiton hallitus, välimiehet kuuluvat jo tämän perusteella johtoelimeen sellaisessa asianajajien yhdistyksessä, jossa riidan osapuolista vain vastaajana oleva asianajaja on jäsenenä. Kuten edellä on todettu, tämän B ja C ovat hyväksyneet viemällä asian välimiesmenettelyyn. Tähän nähden ja ottaen huomioon kyseessä olevan välimiesmenettelyn luonne ja sitä koskevat säännökset pelkästään se seikka, että välimiehet määrätään juuri sen paikallisosaston hallituksesta, johon vastaajakin kuuluu, ei ilman muuta erityistä syytä anna objektiivisesti arvioiden perusteltua aihetta epäillä välimiesten puolueettomuutta. Tällaisena syynä ei voida pitää asumista ja toimimista samalla paikkakunnalla. Nämä seikat eivät merkitse sellaista läheisyyttä tai keskinäistä yhteyttä, että välimiehillä voitaisiin katsoa olevan ratkaistavana olevassa palkkioriita-asiassa valvottavanaan riippumattomuuden tai puolueettomuuden kannalta merkityksellinen yhteinen etu vastaajana olevan asianajajan kanssa.

Avustajien hovioikeudessa esittämistä laskuista ilmenee seuraavaa: asianajaja F on vaatinut hovioikeudessa tekemistään toimenpiteistä palkkiota 110 euron tuntipalkkion mukaan laskettuna myös siltä osin kuin palkkioon oikeuttava työ on tehty ennen 1.1.2014. asianajaja G on vaatinut palkkiota 100 euron tuntipalkkion mukaan niistä toimenpiteistä, jotka on tehty vuonna 2013. asianajaja H on esittänyt kaksi erilaista laskua, joista toisessa on laskutettu vuonna 2013 tehdyistä toimenpiteistä 100 euron ja toisessa 110 euron mukaisesti.

Asianajajalla oli ollut 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla vero- ja muita velkoja toistuvasti ulosotossa. Vuonna 1994 ulosotossa oli edelleen asianajotoimiston ja asianajajan henkilökohtaisia velkoja yhteensä yli 3 miljoonaa markkaa. Pääosa veloista oli aiheutunut osallistumisesta riskialttiiseen yritystoimintaan. Asianajaja, joka muutoin kuin tilapäisesti oli maksukyvytön, katsottiin sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa ottaen huomioon velkaantumisen syyt ja kesto sekä velkojen hoitotapa.

Katson, ettei asianajaja X ole ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla esteellinen toimimaan yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa. Perustelen kantaani seuraavasti.

Asianajajista annetun lain 5 c §:n 1 momentissa säädetään, että asianajaja ei saa luvattomasti ilmaista sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liike- tai ammattisalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon. Tapaohjeiden 3.4 kohdassa on lausuttu asianajajan salassapitovelvollisuudesta vastaavalla tavalla ja vaitiolovelvollisuudesta, että asianajaja ei saa myöskään luvattomasti ilmaista muita tietoja, joita hän on tehtävää hoitaessaan saanut tietää asiakkaasta ja tämän oloista. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus ovat ajallisesti rajoittamattomia.

Hovioikeus lausui, että A oli valituksessaan katsonut asianajajaliiton menettelyn häntä koskevassa kurinpitoasiassa olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan määräysten kanssa asian käsittelyn julkisuuden, välittömyyden ja muutoinkin oikeudenmukaisuuden osalta. Puheena olevassa kurinpitomenettelyssä oli kysymys jäsenyydestä erottamisesta yleisestä asianajajayhdistyksestä, jonka jäseneksi hakiessaan A:n oli katsottava samalla itseään sitovalla tavalla hyväksyneen liittoa koskevat säännökset ja sille vahvistetut säännöt ja ohjeet sisällöltään. A:lle oli varattu tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi liiton kurinpitolautakunnan kokouksessa, jossa A:n erottamista oli käsitelty. A ei ollut kuitenkaan käyttänyt tarjottua mahdollisuutta hyväkseen. A ei myöskään ollut pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Kurinpitomenettelyssä oli toimittu asianajajista annetun lain, liiton sääntöjen ja hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Oikeuteen Ilman Asianajajaa Mikkeli

B ja C olivat saattaneet Suomen Asianajajaliiton sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi palkkioriita-asian, jossa oli kysymys asianajaja A:n palkkiosta erään testamentin toimeenpanijana. Asianajajaliiton hallitus oli määrännyt välimiesoikeuden puheenjohtajaksi asianajaja X:n ja jäseniksi asianajajat Y:n ja Z:n. A:ta vastaan nostamassaan kanteessa B ja C vaativat mainittujen välimiesten 2.9.1997 antaman välitystuomion kumoamista tai julistamista mitättömäksi sillä perusteella, että Y ja Z olivat olleet esteellisiä toimimaan välimiehinä.

Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan asianajajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu, että asianajaja hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Tällainen elinkeinonharjoittajaa koskeva vaatimus on yleinen elinkeino- ja yhtiölainsäädännössämme ja sen on vakiintuneesti tulkittu tarkoittavan sitä, että asianomainen ei ole vajaavaltainen eikä konkurssitilassa. Tällä tavoin on tulkittu myös edellä mainittua lainkohtaa (ks. esim. Ylöstalo, Asianajajan käsikirja, 1988, s. 41). Asianajaja, joka ei hallitse itseään tai omaisuuttaan, lakkaa lain 9 §:n nojalla olemasta maan yleisen asianajajayhdistyksen eli Suomen Asianajajaliiton jäsen ja hänet on heti poistettava asianajajaluettelosta. Näiden lainkohtien soveltamisesta ei nyt ole kysymys.

Edellä viitatussa ratkaisussa KKO 2011:31 Korkein oikeus katsoi, että jos asianajaja on esteellinen toimimaan pesänjakajana, myös hänen yhtiökumppaninsa ja toimistonsa työntekijät ovat esteellisiä. Myös oikeuskirjallisuudessa on yhdenmukaisesti esitetty, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on tulkittava siten laveasti, että esteellisyys on olemassa, jos saman asianajo- tai lakiasiaintoimiston osakas tai palveluksessa oleva henkilö on asiassa avustanut vastapuolta tai neuvotellut vastapuolen kanssa (Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 308; Dan Frände ym., Prosessioikeus, 2017, s. 463; Antti Jokela, Oikeudenkäynti II, 2012, s. 80)

Kiinteistö Asianajaja Mikkeli

Asianajaja F on vastauksessaan syyttäjän muutoksenhakemukseen muun ohella viitannut oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (389/2002) muutoksiin 31/2004 ja 406/2004 sekä mainitun valtioneuvoston asetuksen kumonneeseen valtioneuvoston asetukseen oikeusavun palkkioperusteista (290/2008), joissa kaikissa on ollut siirtymäsäännös. F on katsonut sen, että vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen muutokseen 820/2013 ei ole otettu siirtymäsäännöstä, merkitsevän sitä, että muutoksen jälkeen annettavissa palkkion määräämistä koskevissa ratkaisuissa on tarkoitettu sovellettavaksi uutta 110 euron palkkiotaksaa myös niiden toimenpiteiden osalta, jotka on tehty ennen asetuksen voimaantuloa. Myös asianajaja G on vastauksessaan vedonnut tähän seikkaan. asianajaja H on tämän käsityksen tueksi korostanut lisäksi mainitun säännösmuutoksen taustalla ollutta pyrkimystä saattaa avustajien palkkiotaso vastaamaan yleistä hinta- ja palkkatason nousua.

Hovioikeus katsoi olevan selvää, että asianajaja A oli ennen S:n vangitsemisasian istuntokäsittelyä saanut tutkinnanjohtajalta ja S:ltä tietoja epäillystä rikoksesta ja että asianajaja A oli asiantuntemuksensa ja kokemuksensa perusteella voinut tehdä myös päätelmiä rikoksen luonteesta ja poliisin tutkintamenetelmistä. Vangitsemisvaatimuksesta ilmenevät tarkat tiedot asianajaja A oli saanut viimeistään vangitsemiskäsittelyssä. Joka tapauksessa asianajaja A oli saanut kyseiset tiedot toimiessaan päämiehensä puolustajana eli rikoslain 38 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla tehtävää suorittaessaan.

Asianajajaliiton sääntöjen 35 §:n mukaan asianajaja ei voi panna nyt kysymyksessä olevaa välimiesmenettelyä vireille. Siihen on siten oikeus ainoastaan hänen vastapuolellaan. Tämä voi toisaalta halutessaan saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vastapuolen kannalta välimiesmenettely on näin ollen vapaaehtoinen.

Hyvä Asianajaja Mikkeli

Käräjäoikeus on liikehuoneiston vuokrasopimusta koskevan riita-asian valmisteluistunnossa tiedustellut asianajaja X:ltä, miksi asianajotoimisto toimii samanaikaisesti sekä yhtiön että sen vastapuolen asiamiehenä. X:n mukaan liikehuoneiston vuokrasopimusta ja lisenssiopimusta koskevissa riita-asioissa ei ole ollut kysymys samoista asioista. X on lisäksi toimittanut käräjäoikeudelle yhtiön antaman suostumuksen sille, että hän voi toimia yhtiön asiamiehenä asiassa.

Suomen Asianajajaliiton toimistoon oli tullut toistuneita ilmoituksia asianajaja A:n ulosmittauksessa olleista veloista.

X on valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle esittänyt muun ohessa, että toisin kuin hovioikeus on katsonut, hän ja hänen kanssaan samassa toimistossa työskentelevä asianajaja eivät joutuisi argumentoimaan oikeudenkäynneissä vuokrasuhteeseen liittyvistä kysymyksistä yhtiön puolesta ja sitä vastaan. X on lisäksi ilmoittanut, ettei kummankaan oikeudenkäynnin mahdollisella lopputuloksella olisi vaikutusta siihen, miten vaatimukset toisessa oikeudenkäynnissä ratkaistaan. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella X:n väitteitä ei voida pitää virheellisinä.

Asianajaja Rikosasiat
Maksuton Asianajaja Mikkeli

Hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa (tapaohjeet, 15.1.2009, muut. 8.6.2012) on kehitetty varsin yksityiskohtaisia ja laaja-alaisia esteellisyysperusteita. Käsitteitä "asia" ja "sama asia" käytetään asianajajan esteellisyyttä koskevissa ohjeissa selvästi oikeudenkäymiskaaren soveltamisalaakin laajemmassa merkityksessä, koska asialla tarkoitetaan niissä myös sellaisia tehtäviä, esimerkiksi sopimuksen laatimisia, joilla ei ole mitään yhteyttä tuomioistuinmenettelyihin (ks. tapaohjeet, 6.1. kohdan 2 alakohta). Muut kuin asioiden samuuteen perustuvat tapaohjeiden esteellisyysperusteet ovat tahdonvaltaisia siten, että asiakas voi antaa suostumuksensa siihen, että asianajaja ottaa vastaan tehtävän esteellisyysperusteen täyttymisestä huolimatta.

Tapaohjeiden asianajotoiminnan perusarvoja koskevassa osassa edellytetään muun muassa, että asianajajan on tehtävän vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön (3.3 kohta). Tapaohjeiden esteellisyyttä koskevassa osassa on esteellisyyttä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella koskeva 6.3 kohta, jonka mukaan asianajaja ei saa ottaa hoitaakseen tehtävää, jos muussa tehtävässä saadut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat seikat saattavat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua.

Syyttäjä nimesi todisteeksi asianajaja A:n tekemästä salassapitorikoksesta muun ohella syytteessä tarkoitettua puhelinkeskustelua koskevan telekuuntelutallenteen ja asianajaja A:n avustajan esitutkintavaiheessa laatiman kirjallisen loppulausunnon.

Asianajaja Huumausainerikos

Käräjä- ja hovioikeus ovat arvioidessaan X:n esteellisyyttä soveltaneet oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia. Säännöksen mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana ei saa toimia se, joka on ollut asiassa vastapuolen asiamiehenä tai avustajana. Säännöksessä kuvattua esteellisyysperustetta kutsutaan vastapuolijääviksi. Tässä asiassa on ensin arvioitava kysymystä siitä, voiko oikeudenkäymiskaaressa säännelty vastapuolijäävi muodostua tilanteessa, jossa vastapuolen asiamiehenä toimii toinen samassa asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja.

Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa

Asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja X on toiminut yhtiön asiamiehenä vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa, jossa I Oy on kanteessaan vaatinut yhtiöltä erääntyneitä vuokrasaatavia ja korvausta menetetyistä vuokratuloista. Yhtiö on vastakanteessaan vaatinut muun ohella korvausta vuokrahuoneistossa suorittamistaan mutta I Oy:n vastuulle kuuluneista muutostöistä, vuokrahuoneiston käyttöönoton viivästymisestä aiheutuneesta liiketaloudellisesta menetyksestä ja uuden liiketilan hankkimisesta johtuneista kustannuksista ja muuttokustannuksista sekä vuokranalennusta, koska huoneisto ei vastannut sovittua.

Check our other pages :

Frequently Asked Questions

Juristit auttavat esimerkiksi oikeudenkaynneissa seka neuvovat lakiasioissa ja laativat erilaisia asiakirjoja. Juristia tarvitaan kun tehtavat vaativat juridista osaamista esimerkiksi lain tulkintaa. Juristit laativat myos asiakirjoja kuten testamentteja ja avioehtoja.

Asianajajaksi ei voi paasta kuka tahansa juristi. Asianajajaliiton hallitus tekee paatoksen jaseneksi hyvaksymisesta lakisaateisten jasenyysedellytysten perusteella. Vain asianajotoimistossa tai julkisena oikeusavustajana tyoskenteleva juristi voi olla asianajaja.

Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtavaa