Artiklan soveltamisala on muotoutunut ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännössä vähitellen niin, että nykyisin hallintolainkäyttöasiat kuuluvat laajasti sen soveltamisen piiriin. Soveltamisalan ulkopuolelle ovat kuitenkin jääneet esimerkiksi passiasiat, kansalaisuusasiat, ulkomaalaisten maassaolo-oikeutta koskevat asiat, henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä koskevat asiat sekä tavanomaiset veroasiat. Veronkorotusta koskevat asiat kuuluvat kuitenkin yleensä 6 artiklan soveltamisen piiriin samalla tavoin kuin muut hallinnollista seuraamusta koskevat asiat.
Ehdotuksen mukaan käräjäoikeudella ei enää olisi toimivaltaa antaa turvaamismääräyksiä hallintolainkäyttöasioissa. Hallintotuomioistuin voisi antaa valitusasioissa väliaikaisia määräyksiä päätöksen täytäntöönpanosta niin kuin nykyisinkin. Hallintotuomioistuin voisi antaa myös muussa sen käsiteltävänä olevassa hallintolainkäyttöasiassa kuin valitusasiassa asianosaisen oikeuden tai edun toteuttamista turvaavan väliaikaisen määräyksen. Tuomioistuin voisi myös asettaa määräyksen tehosteeksi uhkasakon.
EIT:n runsaassa oikeuskäytännössä on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusvaatimuksina korostettu etenkin menettelyn tasapuolisuutta (esim. EIT Juričić v. Kroatia 2011 ja EIT Kress v. Ranska 2001). Oikeudenkäynnissä on lisäksi taattava asianosaisen kuuleminen ja muut vastavuoroisen menettelyn edellytykset (esim. EIT Martinie v. Ranska 2006). Myös oikeudenkäynnin viivytyksettömyydellä on merkitystä oikeusturvan toteutumisen ja menettelyn oikeudenmukaisuuden kannalta (esim. EIT Scordino v. Italia (No. 1) 2006).
Lisäksi ehdotetaan muutoksia 51 lakiin lähinnä niissä olevien viittaussäännösten johdosta. Erikoiskasvien markkinoimismaksuista annettu laki kumottaisiin tarpeettomana.
Nykyinen ylimääräisen muutoksenhaun järjestelmä ei ole selkeä. Kantelun ja purun edellytykset ovat osittain päällekkäisiä. Lisäksi kantelu sekoitetaan yleisessä keskustelussa hallintokanteluun. Kantelun tarpeellisuus ylimääräisenä muutoksenhakukeinona on syytä arvioida uudelleen.
Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on vahvistaa hallintotuomioistuimen prosessinjohtoa ja nopeuttaa asian käsittelyä hallintotuomioistuimessa. Suullisen valmistelun järjestäminen ei edellyttäisi, että sen jälkeen välttämättä järjestettäisiin suullinen käsittely, katselmus tai tarkastus. Suullinen valmistelu voisi kuitenkin selkeyttää mahdollista suullista käsittelyä.
Ehdotuksen mukaan uudessa yleislaissa olisi pääsääntönä, että hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Ehdotus koskisi vain muutoksenhakua hallinto-oikeuden päätökseen. Muutoksenhausta muun hallintotuomioistuimen päätökseen säädettäisiin erikseen.