Vähäistä vaikutusta on myös sillä, että avioliiton kumoamista koskevassa asiassa ei ehdotuksen mukaan peritä hakemusmaksua. Avioeron hakemusmaksu on 200 euroa ja harkinta-ajan jälkeen 100 euroa. Jos harkinta-aikaan perustuvan avioeron sijasta haetaan avioliiton kumoamista, 10 vuosittaisen hakemuksen osalta jää saamatta 3000 euroa hakemusmaksuja.
Lausuntopalautteessa tuotiin esiin huoli avioliiton kumoamisen vaikutuksesta avioliittoon pakotetun henkilön oleskelulupaan ja esitettiin tarve muuttaa ulkomaalaislain (301/2004) 54 §:n 7 momenttia, myös riippumatta avioliiton purkamistavasta. Tämän esityksen yhteydessä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista selvittää ulkomaalaislainsäädännön muutostarvetta avioliiton kumoamista ja avioeroa koskevissa tilanteissa eikä arvioida mahdollisten muutosten vaikutuksia.
Jos sääntelyllä ei saavuteta ennaltaehkäisevää vaikutusta ja avioliitto kuitenkin solmitaan ulkomailla, avioliiton tunnustamiseen liittyvä muutosehdotus vaikuttaa alaikäiseen aviopuolisoon ja hänen lapsiinsa tavalla, jota on selostettu edellä jaksossa Vaikutukset kansalaisten asemaan. Näissä tilanteissa avioliiton tunnustamatta jättämisellä on useimmiten alaikäisenä avioliiton solmineen nuoren ja hänen lapsensa kannalta enemmän haitallisia kuin myönteisiä vaikutuksia. On mahdollista, että sääntelyn tiukennus johtaisi entistä pidempiin tahdonvastaisiin oleskeluihin ulkomailla.
Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (63/1999), jäljempänä EIS, turvataan muun muassa jokaisen perhe- ja yksityiselämän suoja (8 artikla) sekä uskonnonvapaus (9 artikla). Niin ikään jokaiselle avioliittoikäiselle henkilölle turvataan oikeus avioliittoon ja perheen perustamiseen kansallisen sääntelyn mukaisesti (12 artikla). Perhe-elämään puuttuminen edellyttää, että siitä on säädetty lailla ja että se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Ihmisoikeuksien rajoittamisen tulisi olla hyväksyttävää ja oikeasuhtaista suhteessa siihen oikeushyvään, jota rajoituksella pyritään turvaamaan tai tavoittelemaan. Valtioilla on myös positiivinen toimimisvelvollisuus oikeuksien tehokkaaksi ja todelliseksi toteutumiseksi.
Ulkomailla solmittujen avioliittojen tunnustamisesta säädetään Ruotsissa omassa laissaan (Lag (1904:26 s. 1) om vissa internationella rättsförhållanden rörande äktenskap och förmynderskap). Lain lähtökohta on se, että ulkomailla solmitut avioliitot tunnustetaan (1:7), ellei laissa mainittuja syitä tunnustamatta jättämiselle ole käsillä. Sääntelyyn on tehty viime vuosina useita muutoksia. Voimassa oleva sääntelyn mukaan (1:8 a) ulkomaista avioliittoa ei tunnusteta muun muassa silloin, kun jompikumpi puolisoista oli avioliiton solmimisen hetkellä alaikäinen tai on todennäköistä, että avioliitto on solmittu pakottamalla. Avioliitto voidaan kuitenkin painavista syistä tunnustaa, jos molemmat osapuolet ovat sittemmin täyttäneet 18 vuotta riippumatta siitä, onko heillä liityntä Ruotsiin vai ei. Näiden säännösten lisäksi ulkomainen avioliitto voidaan jättää tunnustamatta myös ehdottomuusperiaatteen nojalla (7:4).
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyy useita ihmiskaupan torjuntaan liittyviä tavoitteita. Ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä ihmiskaupan uhrien aseman parantamiseksi hyväksyttiin toukokuussa 2021 poikkihallinnollinen toimintaohjelma. Ohjelmaa toimeenpannaan vuosina 2021–2023.
Ehdotuksen lapsivaikutustenkin osalta merkityksellistä on avioliiton kumoamisen oikeusvaikutukset. Kumotun avioliiton oikeusvaikutukset ovat avioliittolakiin ehdotettavan säännöksen mukaan samat kuin avioerossa. Näin ollen avioliiton aikana syntynyt lapsi säilyttää aviolapsen aseman ja hänellä on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Avioliiton kumoamisella ei ole välitöntä vaikutusta lapsen huoltajuuteen. Siitä voidaan sopia tai määrätä erikseen. Nämä vaikutukset ovat liitosta syntyneen lapsen edun mukaisia.