Valvonta on rangaistus, lähemmin todettuna ehdollisen vankeuden oheisseuraamus. Oheisseuraamuksilla on kahtalainen tehtävä: niillä voidaan ankaroittaa itse perusseuraamusta, jolloin ne ovat keino toteuttaa rangaistuksen määräämisessä vaikuttavaa suhteellisuusperiaatetta aiempaa tarkemmin. Mutta oheisseuraamuksiin voidaan liittää myös sosiaalistava ulottuvuus, jolloin niiden käyttöä ohjaa ennen kaikkea pyrkimys aiempaa tehokkaampaan erityisestävään vaikuttamiseen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen nykyisistä oheisseuraamuksista oheissakko palvelee ensin mainittua tavoitetta, nuorille määrättävä valvonta ennen kaikkea jälkimmäistä tavoitetta. Yhdyskuntapalvelun tuomitseminen oheisseuraamuksena perustuu suhteellisuusperiaatteeseen, mutta siinä voidaan nähdä myös erityisestäviä piirteitä.
Rikosseuraamuslaitoksen ohjelmatyö ja valvontatapaamiset
Aikuisten valvonnan säätäminen ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi merkitsee sitä, että lajinvalintatilanteet ehdollisen vankeuden, sen oheisseuraamusten ja jossain määrin ehdottoman vankeuden ja sen sijasta tuomittavien yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen välillä lisääntyvät.
Yleistä päihdepalveluista
Valvonnan sisältö vastaisi pääpiirteissään nykyistä nuorten ehdollisen vankeuden valvontaa. Ehdotettavaan oheisseuraamukseen kuuluisi siten aina valvontatapaamisia, joiden lisäksi seuraamukseen voisi sisältyä sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia. Uuteen valvontaseuraamukseen voisi näiden lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista kuntoutukseen tai avohoitoon. Ehdotettavan valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Valvontatapaamisten sekä seuraamukseen kuuluvien tehtävien ja ohjelmien tuntimäärät olisivat samat kuin nykyisessä nuorten valvonnassa. Oheisseuraamukseksi voitaisiin samalla kertaa tuomita sekä sakko että valvonta.
Edellä sanotun perusteella valvonnan tarpeen arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja voisivat olla ainakin rikoksen vakavuus, rikoksen jo tapahtunut uusiminen, rikokseen johtaneet syyt ja tekijän henkilökohtaiset olot.
Oheissakon tuomitsemiseen johtaneista teoista ylivoimainen eli 94 prosentin osuus oli liikennerikoksilla, joista lähes kaikki olivat törkeitä rattijuopumuksia. Oheissakkoja tuomittiin jonkin verran myös henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista, omaisuusrikoksista sekä huumausainerikoksista.