Merkittävän osan väkivalta- ja omaisuusrikoksista tekevät siis päihdeongelmaiset, monin tavoin huono-osaiset miehet. Rikoskierteestä ja siihen liittyvästä elämäntavasta irrottautuminen on yleensä vaikeaa, jos päihteiden käyttö jatkuu. Tehokas puuttuminen vankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien päihdeongelmiin vähentää uusintarikollisuutta selvästi. Vankeusaikaa ja yhdyskuntaseuraamuksen suorittamista voidaan tältä kannalta pitää myös mahdollisuuksina, koska niiden aikana rikoksentekijän päihdeongelmaa voidaan hoitaa.
Ehdotettava oheisseuraamus aiheuttaa tarvetta tehdä lähinnä lakiteknisiä muutoksia eräisiin muihinkin lakeihin kuin rikoslakiin ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin.
Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnasta säädetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 10 luvussa ja yhdyskuntapalvelusta 8 luvussa.
Työryhmän mietintö Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset (Mietintöjä ja lausuntoja 2/2018) julkaistiin 2 päivänä maaliskuuta 2018. Työryhmä oli arvioinut useita vaihtoehtoisia ratkaisuja oheisseuraamusjärjestelmän kehittämiseksi. Eri vaihtoehtoja punnittuaan työryhmä päätyi ehdottamaan oheisseuraamuksia koskevan järjestelmän täydentämistä siten, että 21 vuotta täyttäneenä rikoksen tehneelle syytetylle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Ehdotettava valvonta voitaisiin tuomita, jos se olisi tekijän aikaisempi rikollisuus, hänen henkilökohtaiset olonsa ja rikokseen johtaneet seikat huomioon ottaen tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Asennoituminen on viime vuosikymmeninä vähitellen muuttunut. Yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus otettiin 1990-luvulla käyttöön ensimmäisinä uudentyyppisinä seuraamuksina. Niiden jälkeen seuraamusjärjestelmää on edelleen kehitetty enemmän vaihtoehtoja sisältäväksi, ja seuraamusten sisältöä suunniteltaessa otetaan entistä enemmän huomioon myös mahdollisuudet rikoksen tehneen tukemiseen ja kuntouttamiseen. Vuonna 2006 voimaan tulleessa vankeuslaissa (767/2005) rangaistuksen keskeisenä tavoitteena on uusintarikollisuuden ehkäisy, ja valvottu koevapaus on otettu käyttöön uutena asteittaisen vapauttamisen vaiheena. Valvontarangaistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2011. Sen jälkeen kaikkien yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskeva sääntely on koottu samaan, 1.5.2015 voimaan tulleeseen lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015, jäljempänä myös täytäntöönpanolaki).
Kolmatta ryhmää eli hyviä käytäntöjä ei pidetä suoranaisesti uusintarikollisuuteen vaikuttavina. Tavoitteena on yleensä esimerkiksi arjen taitojen opettelu ja ylläpito.
Ehdotuksella voi pitkällä aikavälillä olla myös Rikosseuraamuslaitoksen kustannuksia vähentävä vaikutus. Tällainen syntyy vankipäivien kustannuksissa, jos uutta ehdollisen ja valvonnan yhdistelmää aletaan tuomita tilanteissa, joissa nykyään tuomitaan ehdotonta vankeutta.