1.1.1 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia selvittänyt työryhmä
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain esitöiden mukaan (HE 215/2014 vp) lähtökohtana yhdyskuntaseuraamuksiin liittyvien toimintojen kustannusten jakautumisessa on vastuun määräytyminen sen mukaan, onko toiminnassa kyse rangaistuksen täytäntöönpanolle asetetun vaikuttavuustavoitteen täyttämisestä vai kotikunnan velvollisuudesta järjestää jäsenilleen laissa säädetyt palvelut ja tukitoimet. Rikosseuraamuslaitos maksaa siis seuraamuksen täytäntöönpanoon sisältyvän toiminnan ja kotikunta puolestaan toiminnot ja palvelut, jotka kuuluvat rikoksentekijälle kuntalaisena. Seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimintoja ovat esimerkiksi erilaisiin rikollisuutta ehkäiseviin ohjelmiin osallistuminen. Kuntalaiselle kuuluvia toimintoja ja palveluita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palvelut, kuten terveydenhoidon ja asumista tukevien palveluiden järjestäminen. Päihdehuollon toiminnot voivat kuitenkin olla järjestämisvastuun kannalta ongelmallisemmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden päihdetyöhön kuuluu perinteisesti päihteiden käytön puheeksi ottaminen, mini-interventio ja tarvittaessa ohjaaminen päihdehuollon erityispalveluihin. Hoidon lisääminen seuraamusten täytäntöönpanossa voi lisätä tarvetta päihdehuollon erityispalveluiden käyttöön.
Nykyään käytössä olevien yhdyskuntaseuraamusten kustannukset vaihtelevat paljon sekä eri seuraamuslajien välillä että yksittäisiä seuraamuksia vertailtaessa. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi rangaistuksen valvonnan tapa, mahdolliset Rikosseuraamuslaitoksen toimintaohjelmat ja rikoksentekijän päihderiippuvuuden hoito. Runsaasti yksilötyötä edellyttävä seuraamus vaatii henkilöstöresursseja, jotka nostavat kustannuksia. Seuraamuksen tekninen valvonta on yleensä edullista verrattuna valvontatapoihin, jotka perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja tuomitun väliseen henkilökohtaiseen yhteydenpitoon.
Ehdotettavan valvonnan sisältö olisi valvontatapaamisineen ja ohjelmineen muuten samanlainen kuin nuorilla, mutta se voisi sisältää myös rangaistusta suorittavan avohoitoa tai kuntoutusta. Näissä olisi yleensä kysymys päihdeongelman hoidosta, johon osallistuminen vaatisi rikoksesta epäillyn suostumuksen. Seuraamukseen sisältyvää hoitoa voisi olla enintään 30 tuntia. Tavoitteena olisi epäillylle kuntalaisena kuuluvien yhteiskunnan normaalipalvelujen käyttö. Päihdepalvelujen tuntihinnat vaihtelevat noin 50-150 euron välillä, Rikosseuraamuslaitoksen käyttämien A-klinikoiden hinnat ovat noin 80 euroa tunnilta. Kuten edellä jaksossa 2.2.3 on todettu, yhdyskuntaseuraamuksiin nykyään sisältyvien päihdepalvelujen kustannusten jakautuminen kuntien ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä vaihtelee käytännössä jonkin verran.
Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksia koskevaa järjestelmää täydennetään säätämällä rikoksen 21 vuotta täyttäneenä tehneelle uudeksi oheisseuraamukseksi valvonta. Rikoksen 21 vuotta täyttäneenä tehnyt syytetty voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tämä olisi tekijän aikaisemman rikollisuuden, hänen henkilökohtaisten olojensa ja rikokseen johtaneiden seikkojen perusteella tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. Ehdotettava aikuisten valvonta voitaisiin määrätä myös sillä perusteella, että ehdollista vankeutta olisi yksinään pidettävä riittämättömänä rangaistuksena. Tällä perusteella valvontaan määrättäessä ei edellytettäisi aikaisempaa rikollisuutta, mutta tuomittavan ehdollisen vankeuden olisi oltava vähintään kahdeksan kuukauden pituinen. Valvonnan sisällöstä ja täytäntöönpanosta säädettäisiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa.
Ehdollinen tuomio voidaan nykyisin yhdistää myös vankeuteen yhdistelmätuomiona. Rikoslain 58 §:n mukaan tuomioistuin voi päättää, että osa tuomiosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta, voidaan panna täytäntöön vankeutena. Edellytyksenä on, että ehdottoman vankeuden määräämistä pidetään tarpeellisena, mutta tuomitun henkilökohtaiset olosuhteet puoltavat tuomion määräämistä ehdollisena. Ehdolliseen tuomioon voidaan yhdistää myös oheissakko.
Ehdollisen vankeuden ohessa tuomittavasta sakosta, yhdyskuntapalvelusta ja valvonnasta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Viittauksella tarkoitetaan edellä mainittuja seuraamuksia koskevaa yleistä sääntelyä.