Nykyään valvonta voidaan tuomita alle 21-vuotiaana rikoksen tehneelle tuomittavan ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi. Ehdollista vankeutta voitaisiin tehostaa ulottamalla valvonta koskemaan myös tätä vanhempia rikoksentekijöitä. Säädettäessä valvonta seuraamukseksi myös rikoksen 21 vuotta täyttäneinä tehneille herää kysymys siitä, kehitetäänkö yleinen, rikoksentekijän iästä riippumaton valvonta vai säädetäänkö aikuisia koskevasta valvonnasta omat säännöksensä.
Vastaajien arviot siitä, suoriutuvatko oheisyhdyskuntapalveluun tuomitut seuraamuksesta paremmin vai yhtä hyvin kuin yhdyskuntapalvelun suorittajat yleensä, jakautuivat jokseenkin tasan. Jos eroja nähtiin, kysymys oli jälleen oheisseuraamusta suorittavien hyvästä arjen hallinnasta. Joitakin tuomittuja on auttanut pitkä työhistoria.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamusten uudistamisen yhtenä tavoitteena on, että rangaistukset ankaroituisivat vastaavalla tavalla asteittain kuin rikosten moitittavuuskin vaihtelee. Oheisseuraamuksille voidaan kehittää nykyistä vaativampaa sisältöä, joka tekee ehdollisesta vankeudesta tuomitulle konkreettisemman seuraamuksen. Aktiivinen puuttuminen rikoksentekijän elämäntilanteeseen voi sisältää sekä seuraamusjärjestelmän antamaa tukea ja kuntoutusta että hänen ohjaamistaan yhteiskunnan peruspalveluihin. Tällaisella puuttumisella pyritään vähentämään rikosten uusimista. Myös nykyisten oheisseuraamusten käyttöä voidaan lisätä. Näillä keinoilla on mahdollista pienentää ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä eroa seuraamusten ankaruutta vertailtaessa.
Ehdollisen vankeuden tehosteeksi määrätty valvonta maksoi vuonna 2016 noin 3 500 euroa. Tähän sisältyivät tuomiota edeltävästä nuoren tilanteen selvittämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka olivat keskimäärin 644 euroa. Samana vuonna yhden yhdyskuntapalvelutunnin hinta oli 32 euroa. Yhdyskuntaseuraamuksista kallein on valvontarangaistus, jonka kustannukset ovat 86 euroa vuorokaudessa.
Kehittämisehdotuksia
Rangaistuksiin tuomittujen aikaisemmasta rikollisuudesta sekä uusimisen ja aiempien tuomioiden laadusta on saatavilla verraten niukasti tietoa. Tilastokeskuksen ylläpitämästä uusintarikollisuustietokannasta selviää, kuinka moni rangaistukseen tuomituista on syyllistynyt uuteen rikokseen kolmen vuoden sisällä edellisestä rangaistustuomiosta. Vuonna 2016 ehdolliseen vankeuteen tuomituista 11 387 oli tehnyt rikoksensa 21 vuotta täyttäneenä. Heistä 3 693 eli noin 32 prosenttia oli rikoksen uusijoita sillä perusteella, että he olivat edellistä tuomiotaan seuranneen kolmen vuoden sisällä syyllistyneet uuteen rikokseen. Tuosta rikoksesta tämän päivän tuomiohetkeen on voinut kulua pidempikin aika, riippuen teon ilmitulosta. Tässä ryhmässä ovat mukana kaikki vanhat tuomiot, myös sakkorangaistukset. Koska noin 60 prosenttia kaikista rikosasioiden tuomioistuinratkaisuista on sakkotuomioita, olisi karkeasti arvioitavissa, että tässä ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen joukossa olisi vajaa 2 000 sellaista henkilöä, joka on uusinut rikoksensa edellisen sakkoa ankaramman rangaistuksen jälkeen tuomiota seuranneen kolmen vuoden aikana. Heistä kuuluu oheisseuraamusten kohderyhmän kannalta kiinnostavaan 21 vuotta täyttäneiden ryhmään noin 1 600 uusijaa. Samaan suuruusluokkaan päätyy vanhempi tilastoanalyysi vuodelta 1996, joka mittasi suoraan kuinka moni ehdolliseen vankeuteen tuomittu oli tuomiota edeltävän kolmen vuoden aikana tuomittu ehdolliseen vankeuteen. Tätä tarkempien ajantasaisten tietojen saaminen edellyttäisi erillisselvityksiä.
Ehdolliseen tuomioon on liitettävä sakko, jollei sitä ole pidettävä syytetylle liian ankarana ottaen huomioon velvollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelua tai muita rikoksen seuraamuksia tai jos muut erityiset syyt puhuvat sakkoa vastaan.